Vakavat tapaturmat ovat vähentyneet ja moni asia on nytkähtänyt rakennusalan turvallisuudessa eteenpäin 90-luvulta alkaen. Näin kertoo myös Työterveyslaitoksen vuonna 2019 tekemä selvitys.
Rakentamisen tapaturmataajuus on laskenut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2005 tapaturmien yleisyyttä kuvaava tapaturmataajuusluku oli koko alalla yli 80 ja vuonna 2016 vastaava luku oli 59,8. Tapaturmataajuus kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti.
RT:n jäsenyrityksillä tapaturmataajuus on selvästi alan keskimääräistä tasoa parempi,vuoden 2020 alussa talonrakennuksessa vähän alle 20 ja tuoteteollisuudessa alle 15. Parhaiden kärkiyritysten tapaturmataajuudet ovat vakiintuneet alle 10:een.
Myönteinen kehitys on monen tekijän summa. Suojavarusteet ovat kehittyneet ja niiden käyttö on lisääntynyt. Myös ilmapiirissä on tapahtunut muutos: johto on sitoutunut työturvallisuuden edistämiseen ja myös työntekijät antavat sille arvoa.
Rakennusteollisuuden tavoitteena on ollut karsia työtapaturmat minimiin vuoteen 2020 mennessä. Jo nyt useat yritykset ja työmaat ovat osoittaneet käytännössä, että tapaturmaton toiminta on mahdollista, ja työ kohti nollaa tapaturmaa koko alalla jatkuu.
TTL:n tutkimus: Rakennusalan työturvallisuuden kehitys (2019, pdf)
Tapaturmien vakavuusaste parempaan päin
Eniten rakennusalalla ovat vähentyneet vakavat tapaturmat, sormi- ja silmävammat ja putoamiset. Myös kuolemaan johtavien tapaturmien määrät ovat olleet pitkällä aikavälillä laskussa. Kun rakennusalan työtapaturmissa kuoli 1990-luvulla keskimäärin 10 henkilöä vuodessa, niin 2000-luvulla kyseinen määrä on keskimäärin alle puolet siitä. Tärkeintä on saada kuolemantapaukset estettyä kokonaan.
Vaikka tapaturmataajuus ei kerro tapaturmien vakavuudesta, sen avulla voi ennakoida vakavimpien tapaturmien todennäköisyyttä. Yhtä vakavaa tapaturmaa kohden sattuu satoja vaaratilanteita ja pieniä vahinkoja. Tunnistamalla läheltä piti -tilanteet ja puuttumalla lieviinkin tapaturmiin voidaan poistaa vakavien onnettomuuksien riskit.
Vammat käsien alueelle yleisiä
Rakennusalalla suurimmassa vaarassa ovat kädet. Lähes puolet työtapaturmista kohdistuu sormien, käsien ja ranteiden alueella. Sormet ovat rakennusalalla erityisen alttiita vahingoille: lähes kolmannes kaikista työtapaturmista kohdistuu sormiin.
Myös pään alueelle sattuu paljon, noin 16 %, työtapaturmista. Suuri osa niistä kohdistuu silmiin, vaikka suojalasiasetuksen voimaan tulon jälkeen silmätapaturmat ovatkin kääntyneet laskuun. Suuri osa pään alueen turmista on vakavia. Silmäsuojaimet ja kunnollinen, leukahihnallinen kypärä on siis työmailla välttämätön.
Nuorille sattuu paljon tapaturmia
Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastojen mukaan eniten tapaturmia sattuu talonrakennusmiehille ja kirvesmiehille. Erityisen alttiita tapaturmille ollaan siirryttäessä paikasta toiseen. Kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset ovat tyypillisiä myös kokeneemmille työntekijöille. Nuorille sattuu keskimääräistä enemmän etenkin sormi- ja silmätapaturmia. Lähes viidennes alan 20 ̶ 24-vuotiaiden tapaturmista on silmätapaturmia.
Tapaturmien tilastointi
Käytännössä kaikkien tilastonpitäjien käyttämät menetelmät, rajaukset ja määritelmät poikkeavat toisistaan. Erot on otettava huomioon, mikäli halutaan tehdä mielekästä vertailua eri lähteiden ilmoittamien lukujen välillä. TVK:n julkaiseman tilaston lähtökohtana on TVK:lle laissa määrätty tilastointivelvoite, mikä koskee pääasiassa palkansaajille sattuneita tapaturmia.
Suomen työturvallisuus kansainvälisessä vertailussa
Yleinen mielikuva on ollut, että rakennusalan työturvallisuusasiat Suomessa olisi hoidettu muita EU-maita ja erityisesti Ruotsia huonommin. Tätä ovat tukeneet Skanskan ja CRH:n tekemät maakohtaiset vertailut.
Tilastojen mukaan Suomi näyttääkin olevan muita jäljessä. Kun verrataan kuolemantapausten määriä suhteessa tehtyihin työtunteihin huomataan kuitenkin, että tilanne on jopa päinvastainen. Tätä kansainväliset suuryritykset pitävät tärkeimpänä työturvallisuuden mittarina. Siinä ei ole maakohtaista tulkinnanvaraisuutta kuten tapaturmaluvuissa.
Suomessa lievistäkin tapaturmista ilmoitetaan
Monissa maissa työturvallisuuden riippuvuussuhteita kuvataan ns. jäävuorimallin eli tapaturmakolmion avulla. Se kertoo, että kolmea tuhatta läheltä piti tapausta seuraa 300 lievää vammaa, 29 vakavaa vammaa ja yksi kuolema. Suomessa tämä ei pidä paikkaansa. Meillä lievien vammojen määrä on suhteettoman suuri kuolemantapausten määrään nähden (noin 9 000 yhtä kuolemantapausta kohden).
Tämä kertoo siitä, että Suomessa lievät tapaturmat ilmoitetaan muita maita tunnollisemmin. Tämä vääristää tapaturmaindeksiämme moniin muihin maihin verrattuna.
Laskua lähes kaikilla toimialoilla
Vaikka vuoden 2018 taajuusluvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin, näyttää kuitenkin siltä, että taajuudet olisivat jatkaneet monilla päätoimialoilla laskusuuntaista kehitystä.
TTL:n tutkimus: Rakennusalan työturvallisuuden kehitys (2019, pdf)
Lähde: TVK:n tilastokirja 2018
Katso myös