Tapaturmien torjunnalla on edelleen suuri merkitys rakentamisen turvallisuustyössä terveys- ja työhyvinvointiteemojen rinnalla. Jotta tapaturmia voidaan tehokkaasti torjua, on tiedettävä niiden mekanismit ja seuraukset. Rakennusteollisuus on systemaattisesti seurannut jäsenyritystensä tapatumien muutosta vuodesta 2009 alkaen.
Rakentamisen tapaturmataajuus on laskenut tasaisesti viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2005 tapaturmien yleisyyttä kuvaava tapaturmataajuusluku oli koko alalla yli 80 ja vuonna 2022 vastaava luku oli noin 60. Tapaturmataajuus kertoo tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti.
RT:n jäsenyrityksillä tapaturmataajuus on selvästi alan keskimääräistä tasoa parempi,vuoden 2022 lopussa se oli noin 17 (poissaoloon johtaneet tapaturmat, LTI 1). Parhaiden kärkiyritysten tapaturmataajuudet ovat vakiintuneet alle 10:een.
Myönteinen kehitys on monen tekijän summa:
- Turvallisuutta johdetaan aiempaa tavoittellisemmin ja järjestelmällisemmin
- Suojavarusteet ovat kehittyneet ja niiden käyttö on lisääntynyt
- Myös ilmapiirissä on tapahtunut muutos: työturvallisuuden edistämiseen ja myös työntekijät antavat sille arvoa
- Alan turvallisuussääntely on kiristynyt
Rakennusteollisuudessa käynnistettiin 2010 Nolla tapaturmaa 2020 -hanke, jonka tavoitteena oli karsia työtapaturmat minimiin. Vaikka hanke on jo päättynyt, työ kohti turvallisempaa ja terveellisempää rakennusalaa jatkuu. Jo nyt useat yritykset ja työmaat ovat osoittaneet käytännössä, että tapaturmaton toiminta on mahdollista.
TTL:n tutkimus: Rakennusalan työturvallisuuden kehitys ( pdf)
Nolla tapaturmaa
+Rakennusteollisuus käynnisti vuonna 2010 kymmenvuotisen ohjelman ”Nolla tapaturmaa rakennusteollisuudessa 2020”.
Tavoitteena oli kitkeä työtapaturmat minimiin rakennusalan työmailla ja tehtaissa. Jäsenyritysten tapaturmataajuus onnistuttiinkin puolittamaan ja tapaturmien vakaavuusastetta pienentämään merkittävästi. Työterveyslaitos teki Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta selvityksen vuosikymmenen kestäneen ohjelman tuloksista.
Nolla tapaturmaa on kova mutta mahdollinen tavoite
Tapaturmaton toiminta edellyttää yhteistyötä ketjun eri osien välillä rakennuttamisesta ja suunnittelusta lähtien. Nolla tapaturmaa -ajattelun on ulotuttava yritysten johdosta jokaisen aliurakoitsijan kaikkiin työntekijöihin saakka.
Minimitaso ei riitä
Rakennusalan työturvallisuuden parantamisen kannalta on tärkeää, että kaikilla toimijoilla on mahdollisimman yhdenmukaiset tavoitteet, käytännöt ja keskenään vertailukelpoiset mittarit.
Työturvallisuustoiminnan ja sen tason ei pidä poiketa eri yrityksissä suuresti toisistaan. Pelkkä säännösten minimitason täyttäminen ei riitä.
Hankkeen sanoma
- Työturvallisuus lähtee johdon toimista
- Nolla tapaturmaa on mahdollista
- Kaikki tapaturmat ja vaaratilanteet pitää tutkia
- Työturvallisuus on osa yrityksen julkista kuvaa
- Työkykyä on pidettävä yllä koko työuran ajan
Tapaturmien vakavuusaste parempaan päin
+Eniten rakennusalalla ovat vähentyneet vakavat tapaturmat, sormi- ja silmävammat ja putoamiset. Myös kuolemaan johtavien tapaturmien määrät ovat olleet pitkällä aikavälillä laskussa. Kun rakennusalan työtapaturmissa kuoli 1990-luvulla keskimäärin 10 henkilöä vuodessa, niin 2000-luvulla kyseinen määrä on keskimäärin alle puolet siitä.
Vaikka tapaturmataajuus ei kerro tapaturmien vakavuudesta, sen avulla voi ennakoida vakavimpien tapaturmien todennäköisyyttä. Yhtä vakavaa tapaturmaa kohden sattuu satoja vaaratilanteita ja pieniä vahinkoja. Tunnistamalla systemaattisesti vaara- ja haittatekijät, selvittämällä läheltä piti- ja vaaratilanteet, ja puuttumalla lieviinkin turvallisuuden epäkohtiin ja poikkeamiin, poistamme ja vähennämme onnettomuus- ja tapaturmariskejä askel kerrallaan.
Tyypilliset vammat rakentamisen tilastoissa
+Rakennusalalla suurimmassa vaarassa ovat kädet. Lähes puolet työtapaturmista kohdistuu sormien, käsien ja ranteiden alueella. Sormet ovat rakennusalalla erityisen alttiita vahingoille: lähes kolmannes kaikista työtapaturmista kohdistuu sormiin.
Puolet turmista aiheutuu terävästä esineestä, kaatumisesta tai putoamisesta. Kaatumisia ja putoamisia sekä leikkaavan tai terävän esineen osumisia oli molempia noin neljäsosa kaikista rakennusalalla viime vuonna sattuneista työpaikkatapaturmista. Useimmin putoaminen tapahtuu suhteellisen matalalta kuten tikkailta tai telineiltä, mutta myös korkealta putoamisia sattuu edelleen. Tyypillisimmin putoaminen aiheuttaa alaraajan vamman (35 %), useita kehon osia vahingoittuu 15 % tapauksista.
Nuorille sattuu paljon tapaturmia
+Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) tilastojen mukaan eniten tapaturmia sattuu talonrakentajille ja kirvesmiehille. Erityisen alttiita tapaturmille ollaan siirryttäessä paikasta toiseen. Kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset ovat tyypillisiä myös kokeneemmille työntekijöille. Nuorille sattuu keskimääräistä enemmän etenkin sormi- ja silmätapaturmia. Lähes viidennes alan 20 ̶ 24-vuotiaiden tapaturmista on silmätapaturmia.
Vakavat tapaturmat ovat vähentyneet ja moni asia on nytkähtänyt rakennusalan turvallisuudessa eteenpäin 90-luvulta alkaen. Näin kertoo myös Työterveyslaitoksen vuonna 2019 tekemä selvitys.
