Työmarkkinat

  1. Rakentamisen työllisyys

    Rakentamisen työllisyys kääntyi laskuun vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä. Rakentamisen hidastumisen myötä lasku jatkuu.
  2. Rakentamisen työttömyysaste

    Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan rakennusalan työttömyysaste on noussut vuoden 2022 aikana.
  3. Rakentamisen työlliset, palkkasumma ja ansiotaso

    Palkkasumma on kasvanut kuluvana vuonna voimakkaasti.
  4. Rakentamisen työlliset, palkkasumma ja ansiotasoindeksi

    Rakentamisen palkkasumma ja ansiotaso ovat erkaantuneet työllisten määrän kehityksestä. Indeksi on kiinnitetty hetkeen 1.3.2013, jolloin veronumero tuli pakolliseksi.
  5. Ulkomaisen työvoiman osuus

    Ulkomaisen työvoiman osuus työvoimasta kääntyi laskuun vuonna 2016. Eniten ulkomaalaisia on pääkaupunkiseudulla, jossa RT:n kyselyn mukaan, joka neljäs työntekijä oli vuonna 2016 ulkomaalainen. Muualla maassa vastaavasti joka 20. henkilö
  6. Miljoonan euron työllistävä vaikutus toimialoittain

    Rakentamiseen sijoitettu euro työllistää välittömästi seitsemän henkilötyövuoden ja välillisesti kahdeksan henkilötyövuoden verran. Rakentamiseen sijoitettu euro työllistää toiseksi eniten heti kaupan jälkeen.
  7. Miljoonan euron työllistävä vaikutus rakennusalalla

    Miljoonan euron sijoitus rakennusalalle työllistää keskimäärin 15 henkilötyövuotta. Suurin työllistävä vaikutus on rakennustyömaalla.
  8. Miljoonan euron työllistävä vaikutus talonrakentamisessa

    Miljoonan euron sijoitus talonrakentamiseen työllistää yhteensä 16 henkilötyövuotta. Määrä on sama sekä uudis- että korjausrakentamisessa.
  9. Rakennusalan työllisten ikäjakauma vuonna 2013

    Rakentamisessa nuorten ikäluokkien osuus työllisistä on teollisuutta suurempi. Rakennussektorin ikäjakauma on täten teollisuutta selvästi tasaisempi.

Viimeksi päivitetty 07.09.2022