Liikenne ja infra

Toimiva infra siivittää Suomen kasvuun. Hyvä liikenneverkosto on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä sekä perusta investointi- ja sijoittumispäätöksille.

 

Kuljetusten toimitusvarmuus on merkittävä elinkeinoelämän kilpailutekijä. Toimitusvarmuuden tärkeä osatekijä on liikenneinfrastruktuurin eli teiden, ratojen ja terminaalien palvelutaso kaikkina vuodenaikoina ja kaikilla keleillä.

Kehittämällä toimintavarmuutta voidaan vaikuttaa myös logistiikan kustannuksiin, jotka ovat Suomessa monia muita maita korkeammat: yli 34 miljardia euroa vuodessa, keskimäärin noin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta.

Tarve pitkäjänteiselle liikennepolitiikalle

Kasvu- ja kilpailukykynäkökulman tärkeydestä huolimatta liikennejärjestelmän ylläpitoon käytetyt julkisen sektorin panostukset eivät ole pysyneet liikenteen ja liiketoiminnan kasvun kyydissä. Suomesta on puuttunut pitkäjänteinen liikennepolitiikka.

Pitkäjänteinen liikennepolitiikka lisää liiketoimintaympäristön ennustettavuutta, vakautta ja tehokkuutta sekä yritysten kasvumahdollisuuksia. Se parantaa myös liikenneturvallisuutta ja henkilöliikenteen sujuvuutta.

Pitkäjänteisyyden tueksi tulee kehittää aktiivisesti uusia rahoitusmalleja. Investointien aikaistamiseen ja rahoituksen jaksottamiseen on käytetty onnistuneesti elinkaari- tai jälkirahoitusmallia. Tarvitaan myös malleja, joissa valtion ja yksityisen sektorin erilliset ja yhteiset rahoitusjärjestelyt tulevat mahdollisiksi ja kiinnostaviksi.

Kiviainekset rakentamisen perustana

Koska Suomessa etäisyydet ovat suuret ja maa routii, kuluu talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon paljon kiviaineksia. Infrarakentajat tuottavat ja myyvät näitä kaikessa rakentamisessa välttämättömiä tarveaineita: hiekkaa, soraa ja kalliomurskeita.

Suomalaiset kuluttavat paljon kiveä, rekkalastillisen per asukas vuodessa. Jotta kiviainekset saataisiin käyttöön mahdollisimman häiriöttömästi ja niitä voitaisiin hyödyntää tehokkaasti sekä kierrättää, on maa-ainesten oton lupaprosesseja yksinkertaistettava ja kierrätyksen esteet poistettava.

RT:n kanta

  • Suomi tarvitsee kansallisen väyläohjelman Suomen ulkomaankaupan kannalta tärkeimpien pääväylien kehittämiseksi. Investointien suunnittelua ja rahoituspäätöksiä tulee tehdä vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä.
  • Valtion budjettirahoituksen rinnalle tarvitaan uudenlaista julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhteiskäyttöä. Hyvä vaihtoehto on infrastruktuurin rahoitusyhtiö, ”Infra Oy”.
  • Perusväylänpidon rahoitus on sidottava indeksiin. Kustannusten nousu syö nykyisin rahoituksen ostovoimaa öljyn ja energian hinnannoususta voimakkaasti riippuvaisella alalla.
  • Perusväylänpidon ja investointien kokonaisrahoituksen tason tulisi olla noin 1 % BKT:sta, kun se on nyt 0,72 %. Ruotsissa vastaava osuus on 0,90 ja Norjassa 1,62 %.
  • Kiviaineshuollon turvaamiseksi maa-ainesten ottoon tulee kehittää sähköiseen asiointiin perustuva yksilupajärjestelmä. Viranomaisten koordinaation pitää pelata lupaprosessin aikana.
  • Kiviainesten kierrätyksen lainsäädännölliset esteet on purettava ja osoitettava kiviainesten varastointiin ja käsittelyyn soveltuvat alueet jo kaavatasolla.