Rakennusalalla on tehty paljon tutkimuksia, laadittu ohjeita ja kehitetty menetelmiä kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Parannusta on saatu aikaiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää. Kosteusongelmien torjumisessa keskeistä on, että
- alalle tulijat koulutetaan
- suunnitelmat laaditaan siten, että kosteus poistuu rakenteista ja että rakenteet ovat toteutettavissa kuivasti
- rakennetaan laadukkaasti suunnitelmien mukaan ja estetään veden pääseminen rakenteisiin
- huolehditaan rakenteiden riittävästä kuivattamisesta
- rakennusta käytetään ja huolletaan siten, että kosteutta ei pääse myöskään käytön aikana kertymään rakenteisiin
Rakentamisen aikainen kosteudenhallinta
Rakennusteollisuudessa on panostettu viime vuosina kehitystoimintaan ja rakentamisen laatuun. Myös kosteus hallitaan rakentamisessa entistä paremmin.
Yhä suurempi osa märkätiloista rakennetaan käyttäen tarkasti testattuja ja sertifioituja tuotteita, järjestelmiä ja menetelmiä. Työmailla toimitaan rakentamisen eri vaiheet kattavien kosteushallintasuunnitelmien mukaan. Kaikki tämä edellyttää, että vedeneristystyöt teetetään pätevyyden omaavilla ammattilaisilla.
Tilaajilla on keskeinen rooli kosteusongelmien ehkäisemisessä. Tilaaja vastaa siitä, että säästöjä ei tehdä väärässä paikassa ja että suunnittelijaksi ja töiden tekijäksi valitaan vain osaavia ja luotettavia tahoja.
Kosteudenhallintaan on saatavilla paljon hyvää ohjeistusta, esimerkiksi RATU-kortti rakennustyömaan sääsuojauksesta. Tutkimushankkeissa, kuten Frame-hankkeessa kiinnitetään huomiota rakenteiden kosteustekniseen toimintaan energiatehokkaita taloja rakennettaessa.
eKosteus-verkkokoulutuksen tavoitteena on parantaa kosteudenhallinnan osaamista ja sen myötä torjua kosteusvaurioita. Koulutus kokoaa yhteen perustiedot, jotka rakentamisen kaikkien osapuolten tulee tuntea, jotta kuivaketju ei katkea.
Kuivana rakentaminen – opas rakentamisen kosteudenhallintaan on selkeä tietopaketti muun muassa rakennushankkeen eri osapuolten rooleista ja vastuista kosteudenhallinnassa, tyypillisistä kosteusvaurioista (lähteet, syyt ja seuraukset) sekä kosteudenhallintaprosessista kokonaisuutena. Oppaassa on myös käytännön esimerkkejä työmailla vastaan tulleista, kosteuteen liittyvistä ongelmista.
Kosteudenhallinta.fi on RT:n ja ympäristöministeriön yhteistyönä toteutettu sivusto, jolle on koottu tietoa rakentamisen kosteusvaurioiden ehkäisemisestä myös sääsuojauksen näkökulmasta.
Vuoden 2017 alussa Rakennusteollisuus RT on käynnistänyt muovimattoemissioiden torjumiseen liittyvän tutkimushankkeen. Sen tavoitteena on lisätä tietoa materiaalien kosteusteknisistä ja kemiallisista ominaisuuksista ja siten ehkäistä sisäilmaongelmia.
Ympäristöministeriö sekä kiinteistö- ja rakennusala ovat esittäneet yhteisen suosituksen toimintatavoista, joiden avulla rakennusten kosteusongelmia vähennetään olennaisesti. Suosituksen mukaan tilaajan tulee mm. nimetä rakennushankkeeseen kosteudenhallintakoordinaattori, jonka tehtävänä on varmistaa kosteudenhallintaselvityksen mukaisten toimien toteutuminen. Suosituksena on, että selvityksessä käytetään Kuivaketju10-toimintamallia.
Käytön aikainen kosteudenhallinta
Kaikki kiinteistöjen kosteusongelmat eivät johdu suunnittelu- tai rakentamisvirheistä. Myös kiinteistöt kuluvat ja niitä on hoidettava. Merkittävä osa ongelmista johtuu hoitamattomuudesta tai vääränlaisesta huollosta. Rakenteita ja laitteistoja on tarkkailtava, niitä on huollettava ja uusittava tarvittaessa.
Säästäminen esimerkiksi kytkemällä koneellinen ilmanvaihto pois päältä tulee kalliiksi. Kun ilmanvaihto taas käynnistetään, rakenteisiin ja kanavistoihin kertynyt kosteus ja epäpuhtaudet lähtevät liikkeelle.
Sisäilman laadun hallinta rakennushankkeen eri vaiheissa
VTT Expert Services Oy:n asiantuntijaselvitys keskittyy uudehkojen rakennusten sisäilmaongelmiin, niiden syihin ja mahdollisuuksiin ehkäistä ennakolta niiden syntymistä. Se auttaa rakennushankkeen eri osapuolia näkemään toistensa haasteet terveen sisäilman saavuttamiseksi. Siitä on hyötyä kaikille rakennushankkeen osapuolille sekä rakennusten käyttäjille ja ylläpitäjille.
VTT Expert Services Oy:n asiantuntijaraportti
Selvitys asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuudesta
Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa. VTT ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuuden osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta.
Keskeistä selvityksessä on, että kosteusvaurio ei ole vain tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli hoito ja kunnossapito laiminlyödään. Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia.
Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines. Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asunto- kuin rakennuskohtaisia.
Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin sekä koulutuksella ja viestinnällä. Näiltä osin uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee.
Kosteus- ja hometalkoot
Ympäristöministeriön koordinoimassa Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelmassa arvioitiin, että monet nykyisistä kosteusvaurioista ovat vanhaa perua. 1960‒80-luvuilla toteutettiin aivan hyväksytysti useita rakentamisratkaisuja, jotka sittemmin ovat osoittautuneet riskialttiiksi. On arvioitu, että näiden seurauksena Suomen rakennuskannasta jopa 15‒20 prosenttia kärsii jonkin asteisista kosteus- tai homeongelmista. Talkoiden sivuilla on kosteusvaurioiden karkotukseen runsaasti aineistoa, muun muassa Päättäjän homeopas.