Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa se on noin 50 %, Ruotsissa noin 60 % ja Tanskassa noin 70 %. Tässä näkyy Suomen myöhäisempi kaupungistuminen. Meillä uudisrakentamisen tarve on ollut pitkään suurempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Rakennuskannan ikä vaikuttaa korjausrakentamiseen, mutta myös erilainen korjausrakentamisen kulttuuri ja yhteiskunnan tuet. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöitä ei ole Ruotsissa tai Tanskassa. Siellä on suuria kiinteistönomistajia, jotka pitävät omaisuudestaan tarkasti huolta.
Osuus ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Korjausrakentamisen määrä on Suomessa kasvanut viime vuosina voimakkaasti. VTT:n tilastojen mukaan Suomi käytti vuonna 2012 korjausrakentamiseen lähes 6 % bkt:stä, eniten Euroopassa. Keskimäärin luku on Euroopassa 4 % bkt:stä.
Säästäminen käy kalliiksi
Tuoreimman rakennetun omaisuuden tilaa käsittelevän ROTI-raportin mukaan rakennuskannan heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot sekä vanhat rivi- ja omakotitalot.
Erityisesti kuntien koulujen, päiväkotien ja toimitilojen kunto heikkenee. Ennakoivaa kunnossapidon rahaa ohjataan kiiretöihin, jolloin pienistä korjaustarpeista tulee laiminlyöntien takia helposti laajoja. Säästäminen käy lopulta kalliiksi.
Omakotitaloista arviolta viidennes vaatii välitöntä suuremman tai pienemmän vaurion korjausta. Jopa puolessa pitäisi ryhtyä rivakasti ehkäisemään vaurioita ennalta.
Purkaminen voi olla vaihtoehto
Taloissa on yhä enemmän tekniikkaa. Tämä ja nousseet vaatimukset sekä energiatehokkuuden nostaminen muuttavat korjausrakentamisen tarkastelukulmaa.
Rakennusten ylläpito, huolto ja korjaaminen vaativat yhä enemmän osaamista ja aiempaa suurempia investointeja. Purkaminen onkin yhä todennäköisempi vaihtoehto energiasyöpöille, heikkokuntoisille ja vaikeasti korjattaville tai hankalasti toiseen käyttötarkoitukseen muunnettavilla rakennuksille.