Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus

Rakennusten lämmityksen osuus on peräti 32 % Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Energiatehokkuutta on parannettava korjausrakennushankkeiden yhteydessä, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää.

Rakennuskantamme uusiutuu vain prosentin vuosivauhdilla. Siksi olemassa olevien rakennusten korjaamisella on ratkaiseva merkitys energiatehokkuuden parantamisessa. Kun esimerkiksi 1960 ̶ 1980-luvuilla rakennuttuja taloja perusparannetaan ja kunnostetaan, samalla on järkevää toteuttaa energiansäästötoimia. Niitä ovat ilmanvaihdon lämmön talteenotto, käyttöveden kulutuksen tehostaminen, vanhojen ikkunoiden vaihto ja rakennuksen vaipan lisäeristäminen.

Korjausrakentamisen energiamääräykset voimaan

Korjausrakentamisen energiamääräykset astuivat voimaan kaikkeen luvanvaraiseen korjausrakentamiseen 1.9.2013. Korjaushankkeen suunnittelun yhteydessä on selvitettävä, voidaanko rakennuksen energiatehokkuutta parantaa siten, että parantaminen on toiminnallisesti, teknisesti ja taloudellisesti järkevää.

Ehjää ja toimivaa ei tarvitse korjata

Ehjää ja toimivaa rakennusta ei tarvitse korjata eikä erikseen ryhtyä energiaremonttiin, ellei kiinteistönomistaja itse sitä halua.
Energiatehokkuutta kannattaa parantaa osana normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön suunnitelmallista kunnossapitoa. Kun omistaja hakee toimenpiteelle rakennus- tai toimenpidelupaa rakennusvalvonnasta, energiatehokkuuden parantaminen pitää samassa yhteydessä ottaa huomioon.

Puntaroitava laajan peruskorjauksen yhteydessä

Esimerkiksi laajan peruskorjauksen tai julkisivuremontin yhteydessä on mietittävä myös energiatehokkuuden parantamista. Silloin puntaroidaan, miten energiatehokkuutta voidaan parantaa, millaiseen energiatehokkuuden vaatimustasoon pyritään ja millä keinoin.
Energiaremonttia ei kuitenkaan energiamääräysten mukaan tarvitse tehdä, jos korjaukset eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia.

Pienet ja suojellut ulkopuolella

Energiatehokkuusmääräykset eivät koske pelkästään kesäkäyttöön varusteltuja kesämökkejä, suojeltuja rakennuksia eivätkä alle 50 m2 rakennuksia. Myös kasvihuoneet, uskonnolliseen toimintaan tai hartauden harjoittamiseen tarkoitetut rakennukset ja tietyt tuotantolaitokset ovat määräysten ulkopuolella.