Korjausrakentamisen tarve kasvaa vuosi vuodelta. Kunnossapitoa ja korjausinvestointeja pitäisi kasvattaa asuinrakennuksissa ja liikenneväylissä lähes kaksinkertaisiksi, vesihuoltoverkoissa jopa kolminkertaisiksi.
Kiinteistöjen ylläpitokulttuuri on ollut löyhää. Kun ennakoivaa ylläpitoa lyödään laimin, pienistä pulmista voi kasvaa suuria ongelmia. Säästämisestä tulee siten kallista. Tämä näkyy sekä kuntien rakennuskannassa, asunto-osakeyhtiöissä että omakotitaloissa.
Korjausrakentamisen piikki tulossa
Taloyhtiöissä on edessä korjausrakentamisen piikki. Linjasaneeraukset eli putkiremontit moninkertaistuvat lähivuosina, kun 1960 ̶ 1980-lukujen talot tulevat korjausvuoroon. Samalla, kun talossa tehdään suuri remontti, asumisen laatutasoa ja energiatehokkuutta olisi järkevää parantaa. Muuten menetetään luonteva mahdollisuus parantaa rakennusten energiatehokkuutta.
Asuinrakennusten korjaustarpeiden määrä selville
Uuden ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa. Tarpeesta noin kolmannes sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. 23 prosenttia on vuosikorjausta tai alkavia vaurioita poistavaa kunnossapitoa. Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen.
Myös vuonna 2014 on tehty tutkimus asuinrakennusten korjaustarpeiden määrästä. Tutkimuksessa ovat mukana Rakennusteollisuus RT, Kiinteistöliitto ja Pellervon Taloudellinen tutkimuslaitos. Lue lisää tutkimuksesta.
Kattava perustutkimus korjausrakentamisen määrästä, sisällöstä ja tulevasta kehityksestä julkaistiin vuonna 2002 (Korjausrakentaminen 2000 ̶ 2010 REMO).
RT edistää korjausrakentamista
Rakennusteollisuus RT edistää aktiivisesti korjausrakentamista. Se on ollut mukana mm. Korma- ja Ketterä-hankkeissa sekä Tee Parannus -viestintäohjelmassa. Korma-hankkeessa on selvitetty, millaisilla korjausrakenteiden periaateratkaisuilla 1950-, 1960- ja 1970-lukujen kerros-, rivi- ja pientalotalojen tyyppirakenteet voidaan korjata. Ketterä-hanke on suunnattu asunto-osakeyhtiöille. Sen tarkoituksena on parantaa korjaushankkeen asiakaslähtöisyyttä.
RT:n kantaKorjausvelan pienentämiseksi ei tarvitse keksiä uusia keinoja. Riittää, että varmistetaan jo tehtyjen toimenpide- ja kehittämislinjausten toteutuminen. Alan tutkimus- ja kehitystoimintaa ja korjausrakentamisen koulutusta kaikilla tasoilla pitäisi pikaisesti lisätä. Korjausneuvontaa ja korjaamista sekä ylläpitoa koskevaa tietoa tulisi olla paremmin saatavilla. Asukkaiden, kiinteistönomistajien ja isännöitsijöiden sekä julkisten päättäjien tietoisuutta korjausvelan ja sen kasvun vaikutuksista pitää lisätä. Valtion ja kuntien pitää toimia esimerkkeinä kiinteistöjensä laittamisessa kuntoon suunnitelmallisella ja oikea-aikaisella korjaamisella. |