Suomessa hiilijalanjälki on nostettu keskeiseksi kestävän rakentamisen indikaattoriksi monen muun EU-maan tapaan. KEKRI-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa testattiin ympäristöministeriön laatimaa luonnosta rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmästä tarkastelemalla erityyppisiä todenmukaisia rakennuskohteita. Näistä laskettiin variaatioita erilaisilla runkomateriaaleilla, talotekniikka-ratkaisuilla sekä lämmitysratkaisuilla.
Tulokseksi saatiin, että energiantuotannon päästökertoimet, laskentajakson pituus ja lämmitysmuoto ovat laskennassa merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä ja vaikuttavat käytönaikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeen. Rakennusmateriaaleillakin on vaikutusta laskennan tuloksiin, mutta ei siinä määrin kuin yleisesti oletetaan. Myös erilaisilla runkoratkaisuilla on yllättävän pieni ero keskenään.
Hankkeen toisessa vaiheessa on kartoitettu tarkemmin vähähiilisyyden arviointimenetelmään sisältyviä epävarmuustekijöitä, luotettavuutta käytännössä ja soveltuvuutta osaksi sääntelyä. Lisäksi on tarkasteltu hiilijalanjäljen raja-arvojen eli päästökattojen asettamista käyttötarkoitusluokittain. Tarkoituksena on muun muassa kartoittaa laskentatulosten vaihteluväliä ja kustannusoptimaalisia ratkaisuja.
Rakennusteollisuus RT:n vetämän hankkeen ensimmäisessä ja toisessa vaiheessa toimivat konsultteina Ecobio Oy ja Vesitaito Oy.
Hankkeen yhteydessä RT on lisäksi teettänyt Gaia Consulting Oy:llä selvityksen vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjäljestä osana sääntelyä. Selvityksessä tarkasteltiin myös puurakentamisen hiilikädenjälkeä ja ilmastovaikutuksia silloin, kun mukaan lasketaan puun käytöstä aiheutuva metsien hiilivarastojen ja -nielujen väheneminen.
Raportit ja aineistot
- Raportti eri vertailuratkaisujen vaikutuksesta rakennuksen arvioituun hiilijalanjälkeen ja kustannukseen säästettyä hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti
- Vähähiilisten rakennusmateriaalien hiilikädenjälki osana sääntelyä -selvityksen loppuraportti ja tulostiivistelmä
- Opas: Asuinkerrostalojen kesän sisälämpötilojen määräysten mukaisuus, hallinta ja jäähdytys
- Massiivipuurakentamisen saaman helpotuksen vaikutus lämmitysenergiankulutukseen
Rakennusten hiilijalanjälkitarkastelut, joita on tehty ympäristöministeriön eri arviointimenetelmäluonnoksilla
- KEKRI-hankkeen ensi vaiheen raportti: Rakennusten hiilijalanjälkitarkastelut ympäristöministeriön arviointimenetelmäluonnoksen YM 2019:22 mukaisesti
- KEKRI-hankkeen ensi vaiheen päivitetty raportti: Rakennusten hiilijalanjälkitarkastelut ympäristöministeriön lausunnolla 6/2021 olleen arviointimenetelmäluonnoksen mukaisesti
- KEKRI-hankkeen päivitetty raportti: Ympäristöministeriön ilmastoselvityksen asetusluonnoksen 9/2022 mukainen esitys rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmästä
- KEKRI-hankkeen raportti: Pientalojen hiilijalanjälkitarkastelut ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmällä 6/2021
- Epävarmuuden lähteiden ja tason selvitys rakennusten hiilijalanjälkilaskelmissa Monte Carlo simulaation avulla
Tiedotteita
- Puurakentamisen vaikutukset metsien hiilinieluun tulee ottaa huomioon (6.5.2021)
- Rakennuksen laskennallinen hiilijalanjälki voi vaihdella huomattavasti käytettyjen laskentaoletusten mukaan (17.9.2020)
- Rakennusteollisuus RT selvittää vähähiilisyyden arvioinnin kehitystarpeita (28.4.2020)
- KEKRI-hanke selvittää laaja-alaisesti kestävän rakentamisen arviointia (1.10.2018)
Katso myös
- Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta
- Webinaari 21.1.2021: Rakentamisen vähähiilisyys (tallenne ja esitysaineistot)
- Webinaarin 2.2.2021: Hiilineutraalius ja -kompensaatiot (tallenne ja aineistot, edellyttää jäsensivuille kirjautumista)
- Webinaari 18.2.2021: Taksonomia - kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmä (tallenne ja aineistot, edellyttää jäsensivuille kirjautumista)