Rakentajien kädenjälki näkyy ympäristössämme jopa vuosisatoja. Siksi rakennusalan pitää opetella toimimaan yhä enemmän luonnon ehdoilla ja löytää keinoja lisätä myös positiivista luontovaikutusta. Olemme koonneet tälle sivulle muutamia esimerkkejä käytännön teoista.
Rakentamisessa kulutetuista luonnonvaroista valtaosa on maa-aineksia, joita käytetään etenkin infrarakentamisessa. Rakentamisen jätteistä 91 prosenttia on poistettavia maamassoja ja loput muuta rakennus- ja purkujätettä. Näistä 90 prosenttia hyödynnetään nykyisin materiaaleina tai energiana. Rakentamisessa on valtava mahdollisuus vähentää luonnonvarojen kulutusta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjua ilmastonmuutosta.
”Asfaltin kierrätykseen ja materiaalien uudelleenkäyttöön liittyy usein ennakkoluuloja laadun suhteen. Tosiasiassa asfalttirouheen massan laatuvaatimukset ovat ihan samat kuin neitseellisen massan. Prosessia on tutkittu Suomessa pitkään ja se on meillä hallussa."
Lue Asfaltti Alfan työmaapäällikkö Laura Mikkolan haastattelu >>
Luontoa ja rakentamista voi olla vaikea kuvitella samaan laariin. Tämän päivän kaupunkirakentamisessa mietitään kuviot kuitenkin uudella tavalla: nyt pyritään säilyttämään viheralueet, ennallistetaan luontoa ja etsitään sille lisää tilaa uusistakin paikoista.
Lue VRJ Groupin Länsi-Suomen johtajan Henrik Bosin haastettelu >>
Mitä kaikkea mahtuu 25 kilometrin pituisen, kaupunkiympäristössä mutkittelevan pikaratikkaradan työmaan varteen? Asutuksen lisäksi ainakin myös paljon luontoa, kuten kolme Natura-aluetta ja kaupunkipuroja. Raide-Jokeri-hankkeessa on huomioitu luonto monin tavoin ja pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä.
Rakentamisella on aina vaikutuksensa luontoon – ja myös vesialueisiin. Koska ihmissilmä ei näe pinnan alle, on niiden muutoksia haastavampi hahmottaa. Luontopohjainen rakentaminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat tulevaisuuden tapa, joka on tärkeä saada mukaan kaikkeen rakentamiseen.
Lue Perheyhtiö Ajalinin ympäristöjohtaja Elina Erkkilän haastattelu
Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu ovat tuoneet kiertotalouden lähemmäksi yhä useamman arkea. ”Kiertotalouden perusajatuksena on säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä rahan kulutusta – ja jopa löytää uusia ansaintakeinoja”, sanoo Suomen ensimmäinen kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka.
Lue Saint-Gobainin kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakan haastattelu
Mikä ihme yhdistää entisiä soranottoalueita, uhanalaisia hyönteisiä ja kasveja sekä frisbeegolfia? Ei mikään ihme, vaan Ruduksen LUMO-toimintamalli. Sen avulla yritys edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Luonnon lisäksi myös ihmiset saavat iloa ja hyötyä.
Lue Ruduksen laatu- ja ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäen haastattelu
Toisen roska on toisen aarre, kuuluu vanha sanonta. Tänä päivänä se on saanut lisämerkityksen, koska käytännössä kaikki materiaalit ovat kierrätettäviä. Jos aarteen kippaa jätteeksi, se rasittaa sekä lompakkoa että ympäristöä. Rakennustyömaillakin aiemmin sekajätteeksi luokiteltu materiaali muuttuu nykyisin kierrättämällä uudeksi käyttökelpoiseksi tuotteeksi.