Luontoa huomioiden rakentamassa

Rakentajien kädenjälki näkyy ympäristössämme jopa vuosisatoja. Siksi rakennusalan pitää opetella toimimaan yhä enemmän luonnon ehdoilla ja löytää keinoja lisätä myös positiivista luontovaikutusta. Olemme koonneet tälle sivulle muutamia esimerkkejä käytännön teoista.

Rakentamisessa kulutetuista luonnonvaroista valtaosa on maa-aineksia, joita käytetään etenkin infrarakentamisessa. Rakentamisen jätteistä 91 prosenttia on poistettavia maamassoja ja loput muuta rakennus- ja purkujätettä. Näistä 90 prosenttia hyödynnetään nykyisin materiaaleina tai energiana. Rakentamisessa on valtava mahdollisuus vähentää luonnonvarojen kulutusta, edistää luonnon monimuotoisuutta ja torjua ilmastonmuutosta.

Viheralueet kaupunkien kattojen yllä

Luontoa ja rakentamista voi olla vaikea kuvitella samaan laariin. Tämän päivän kaupunkirakentamisessa mietitään kuviot kuitenkin uudella tavalla: nyt pyritään säilyttämään viheralueet, ennallistetaan luontoa ja etsitään sille lisää tilaa uusistakin paikoista.

Lue VRJ Groupin Länsi-Suomen johtajan Henrik Bosin haastettelu >>

Miten pikaratikka sovitetaan luontoon?

Mitä kaikkea mahtuu 25 kilometrin pituisen, kaupunkiympäristössä mutkittelevan pikaratikkaradan työmaan varteen? Asutuksen lisäksi ainakin myös paljon luontoa, kuten kolme Natura-aluetta ja kaupunkipuroja. Raide-Jokeri-hankkeessa on huomioitu luonto monin tavoin ja pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä.

Lue YIT:in ympäristöinsinööri Henna Malmipuron haastattelu

Vesi kosteikkoon - ei pelloille ja kellareihin

Rakentamisella on aina vaikutuksensa luontoon – ja myös vesialueisiin. Koska ihmissilmä ei näe pinnan alle, on niiden muutoksia haastavampi hahmottaa. Luontopohjainen rakentaminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat tulevaisuuden tapa, joka on tärkeä saada mukaan kaikkeen rakentamiseen.

Lue Perheyhtiö Ajalinin ympäristöjohtaja Elina Erkkilän haastattelu

En ole koskaan kierrättänyt, enkä kierrätä nytkään – kannattaisiko kuitenkin?

Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu ovat tuoneet kiertotalouden lähemmäksi yhä useamman arkea. ”Kiertotalouden perusajatuksena on säästää energiaa ja luonnonvaroja sekä rahan kulutusta – ja jopa löytää uusia ansaintakeinoja”, sanoo Suomen ensimmäinen kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka.

Lue Saint-Gobainin kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakan haastattelu

Entisestä soranottoalueesta syntyi luonnonsuojelualue

Mikä ihme yhdistää entisiä soranottoalueita, uhanalaisia hyönteisiä ja kasveja sekä frisbeegolfia? Ei mikään ihme, vaan Ruduksen LUMO-toimintamalli. Sen avulla yritys edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Luonnon lisäksi myös ihmiset saavat iloa ja hyötyä.

Lue Ruduksen laatu- ja ympäristöpäällikkö Terhi Rauhamäen haastattelu

Jätteetön työmaa – utopiaako?

Toisen roska on toisen aarre, kuuluu vanha sanonta. Tänä päivänä se on saanut lisämerkityksen, koska käytännössä kaikki materiaalit ovat kierrätettäviä. Jos aarteen kippaa jätteeksi, se rasittaa sekä lompakkoa että ympäristöä. Rakennustyömaillakin aiemmin sekajätteeksi luokiteltu materiaali muuttuu nykyisin kierrättämällä uudeksi käyttökelpoiseksi tuotteeksi.

Lue Skanskan HSE-asiantuntija Johanna Pakarisen haastattelu 

Seuraa somessa #TyömaanaTulevaisuus