Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuus avainasemassa

Rakennuskantamme uudistuu vain runsaan prosentin vuosivauhdilla. Tämän takia merkittäviä energian kulutusta hillitseviä toimenpiteitä on kohdistettava olemassa oleviin rakennuksiin.

Kun rakennusten ympäristövaikutuksia halutaan todella vähentää, tärkein ja haasteellisin tehtävä on parantaa jo olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta.

Samalla tulee siirtyä enenevässä määrin vähäpäästöisiin tai päästöttömiin energialähteisiin. Vuonna 2050 vähintään puolet rakennuskannastamme on rakennettu ennen vuotta 2010.

Energiatehokkuutta paremmaksi muiden korjausten yhteydessä 

Energiatehokkuuden parantaminen tapahtuu kustannustehokkaimmin julkisivu-, putki- ja muiden kiinteistönpidon kannalta välttämättömien korjaushankkeiden yhteydessä.

Energiaa voidaan säästää merkittävästi myös rakennuksen oikeanlaisen käytön ja huollon sekä ilmanvaihdon säädön ja lämmön talteenoton avulla.

Korjausrakentamisen energiamääräykset

Suomessa on asetettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti minimivaatimukset korjausrakentamisen energiatehokkuudelle. Korjausrakentamisen energiamääräykset tulivat voimaan heinäkuussa 2013.

Normiohjauksen lisäksi valtiolta ja kunnilta tarvitaan taloudellisia kannustimia ohjamaan energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöön korjausrakentamisessa. Valtion osalta tämä tarkoittaa erilaisia korjaus- tai rahoitusavustuksia ja verohelpotuksia sekä kunnilta täydennys- ja lisärakentamisvaihtoehtojen laajempaa tarjontaa.

Asuinkerrostalojen energiatehokkuuden parantaminen

Valtaosa 1960- ja 1970-luvuilla valmistuneista asuinkerrostaloista tulee peruskorjausikään 2010- ja 2020-luvuilla. Korjaustarve kohdistuu ensisijaisesti julkisivuihin ja taloteknisiin järjestelmiin, joiden korjausten ja perusparannusten yhteyteen kannattaa ajoittaa energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet.

Toisaalta myös purkamisen vaihtoehdot on selvitettävä ennakkoluulottomasti.

Alueellisten hankkeiden yhteydessä

Asuinrakennusten energiatehokkuutta voidaan kattavasti edistää alueellisissa ryhmäkorjaushankkeissa ja alueuudistusprosesseissa. Tämä mahdollistaa teollisten ratkaisujen hyödyntämisen korjausrakentamisessa ja tuo mittakaavaetua sekä tilaajille että toteuttajille.

Samalla voidaan monipuolistaa palvelurakennetta, tiivistää yhdyskuntarakennetta ja lisätä alueen vetovoimaa ja viihtyisyyttä.

Katso myös