Rakennuksen teknisten ominaisuuksien parantaminen saattaa esimerkiksi kasvattaa päästöjä valmistusvaiheessa, mutta sen ansiosta talon elinkaaren aikainen energiankulutus voi pienentyä huomattavasti.
Energiatehokkuuteen vaikuttavat keskeiset tekijät lyödään lukkoon suunnitteluvaiheessa. Niitä on usein vaikea ja kallista muuttaa myöhemmin. Koska rakennukset suunnitellaan kestämään vähintään kymmeniä vuosia, niiden ympäristövaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia.
Tiivis yhteistyö tarpeen
Kun tavoitteita asetetaan rakennuksen energiatehokkuudelle, sisäilmastolle ja elinkaarihallinnalle, tarvitaan tiivistä yhteistyötä rakennushankkeen eri osapuolten kesken.
Rakennusyritysten tuotanto-osaaminen ja kustannustietous kannattaa kytkeä mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta syntyy sekä energia- että kustannustehokkaita ratkaisuja.
Osaoptimoinnin sijaan huomio kokonaisuuteen
Vähän energiaa kuluttavan talon rakenne- ja talotekniikka suunnitellaan yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi.
Yksittäisten rakenneosien ja laitteiden osaoptimoinnista huomio siirtyy koko rakennuksen ominaisuuksiin. Vuonna 2012 voimaan tulleet uudet energiamääräykset kokonaisenergiatarkasteluineen tukevat osaltaan tätä muutosta.
Kokonaistaloudellisuus ja elinkaariedullisuus korostuvat hankinnoissa
Tilaajilla ja omistajilla on ratkaiseva rooli energiatehokkaiden ratkaisujen edellytysten luomisessa. Niiden tulee painottaa toiminnallisia vaatimuksia.
On siirryttävä käyttämään hankintatapoja, joissa energiatehokkuus ja kokonaistaloudellisuus nousevat muiden tekijöiden rinnalle. Hankintalaki oikein sovellettuna antaa tähän hyvät mahdollisuudet julkisella sektorilla.
Käyttötavoilla suuri merkitys
Energiatehokkuuden parantaminen ja korjausrakentamisen lisääntyminen vaativat uudenlaista osaamista, jota tulee kehittää kaikissa ammattiryhmissä.
Rakennusten suunnitellun mukaisilla käyttötavoilla on suuri merkitys energiatehokkaan rakennuksen toiminnalle.