Energiatehokkuuden parantaminen vähentää päästöjä

Rakennetussa ympäristössä on suuri energiansäästöpotentiaali. Kestävä rakentaminen ja rakennusten energiatehokkuuden lisääminen ovat kustannustehokkaimpia tapoja torjua ilmastonmuutosta.

Uudisrakentamista ohjataan säädöksin kohti nollaenergiatasoa, ja myös korjausrakentamiseen on nykyisin omat energiamääräykset.

Valtaosa rakennetun ympäristön päästöistä syntyy kiinteistöjen käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Yksittäisten rakennusten lisäksi suuri merkitys on yhdyskuntarakenteella, liikenneratkaisuilla ja käytetyillä energiamuodoilla.

Paljon tehtävissä olemassa olevissa kiinteistöissä

Uudet rakennukset tulee suunnitella energiatehokkaiksi, kestäviksi ja vähän huoltoa tarvitseviksi.

Koska rakennuskantamme uudistuu vain runsaan prosentin vuosivauhdilla, energian kulutusta on hillittävä ennen muuta jo olemassa olevissa kiinteistöissä. Paljon on tehtävissä rakennusten oikeanlaisen käytön, huollon ja tarvittaessa energiakorjausten avulla.

Normiohjauksen perustana EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka

Euroopan unionin asettamat vaatimukset ja rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) asettavat kansalliset energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset sekä uudis- että korjausrakentamiselle.

Energiamääräykset perustuvat rakennusten kokonaisenergiankulutukseen. Sitä laskettaessa otetaan huomioon lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, lämpimään käyttöveteen, valaistukseen ja eri laitteisiin käytettävä energia.

RT:n kanta

  • Energia- ja ympäristötehokkuutta koskevissa määräyksissä tulee asettaa selkeät tavoitteet rakennuksen ominaisuuksille. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi on jätettävä vapaiksi sallien vapaa kilpailu ja innovatiivisuus. Eri materiaaleja, järjestelmiä ja laitteita kohdellaan tasaveroisesti.
  • Energiamääräyksille tarvitaan johdonmukainen tiekartta, joka tukee rakentamisen pitkäjänteistä kehittämistä ja antaa alan yrityksille annetaan riittävät edellytykset sopeuttaa tuotantonsa ja palvelunsa tiukentuviin energiamääräyksiin.
  • Uudisrakentamisessa edetään säädösohjauksella lähes nollaenergiatasoon.
  • Korjausrakentamista on ohjattava energiatehokkuuden parantamiseen taloudellisilla kannustimilla.
  • Kaavoitusta tulee kehittää ottamaan nykyistä paremmin huomioon energiatehokkuus. Kaavamääräyksillä ei kuitenkaan saa sitoa liiaksi energiaratkaisuja.
  • Viestinnällä ja opastamalla levitetään tietoutta. Koulutuksen taso ja riittävyys tulee taata.