Jos se pitää paikkansa, menetetyt arvonlisäverotulot ovat vähintään 2 miljardia euroa ja muut menetetyt verotulot vähintään 2,5 ̶ 3,5 miljardia euroa. EU:n komissio julkaisi heinäkuussa 2013 tutkimuksen jäsenmaiden arvolisäverovajauksesta. Sen mukaan vaje Suomessa olisi 2,8 miljardia euroa.
Rakennusalan osalta on arvioitu, että yhteiskunnalta jää vuosittain saamatta arviolta 500 miljoonaa euroa veroja ja muita lakisääteisiä maksuja harmaan talouden vuoksi.
Käännetty arvonlisäverovelvollisuus
Harmaa talous on talousrikollisuutta. Sitä torjutaan monenlaisin keinoin. Viime vuosina käyttöön on otettu mm. rakennusalan käänteinen arvonlisävero. Se tarkoittaa, että veron tilittää ostaja, ei myyjä, kuten yleensä. Rakennusurakassa pääurakoitsija tilittää veron rakentamispalveluista koko urakkaketjun osalta.
Käänteinen arvonlisäverovelvollisuus tuli käyttöön 2011. Verohallinnon arvion mukaan se on tuottanut rakennusalalla 75 miljoonaa verotuloja.
Veronumerorekisterissä yli miljoona henkilöä
Rakennustyömaiden veronumero tuli pakolliseksi syksyllä 2012. Jokainen rakennusalalla työskentelevä on merkittävä veronumerorekisteriin. Siellä ovat kaikki rakennustyömailla lyhytaikaisestikin työskentelevät henkilöt. He voivat olla myös muita kuin varsinaisia rakennustöitä tekeviä, esimerkiksi siivoojia ja suunnittelijoita, jotka käyvät rakennustyömailla kokouksissa.
Vuoden 2016 lopussa veronumerorekisterissä oli Verohallinnon mukaan yli 1 185 000 henkilöä. Heistä vajaan 52 000 kotipaikka oli ulkomailla. Kaikkiaan noin 96 % rakennusalan veronumerorekisteriin merkityistä on suomalaisen verotuksen piirissä.