Asuntomarkkinat on saatava liikkeelle luomalla kannusteita toimeliaisuuteen. Kun asunnonvaihdot ja rakentaminen käynnistyvät, hyöty ulottuu koko talouteen.

Toimivat asuntomarkkinat mahdollistavat samalla sen, että jokainen suomalainen voi asua tarpeitaan ja elämäntilannettaan vastaavassa kodissa. Markkinat ovat tehokkain tapa sovittaa yhteen kysyntä ja tarjonta, kunhan toimintaympäristö on kannustava ja ennakoitava.

Omistusasumisen saavutettavuus vahvistaa yhteiskunnan vakautta, joten siihen on kannustettava.

Sekä rakentajien että kuluttajien rahoituksen saatavuutta on parannettava, jotta asuntoja voidaan rakentaa ja hankkia tarpeen mukaan.

Rakennusteollisuuden korjausehdotukset

• Luovutaan varainsiirtoverosta. Se heikentää asuntomarkkinoiden toimivuutta ja pitää ihmiset asunnoissa, jotka eivät vastaa heidän tarpeitaan. Poisto maksaa itsensä takaisin markkinoiden vilkastumisen kautta.
• Palautetaan asuntolainojen korkovähennysoikeus. Suomessa asuntolainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, joten korkoympäristön nopeat muutokset iskevät suoraan kotitalouksiin. Vähennysoikeus jakaa tätä riskiä kuluttajan ja valtion välillä ja vahvistaa kotitalouksien luottamusta pitkiin asuntolainoihin.
• Parannetaan rahoituksen saatavuutta sekä rakentajille että kuluttajille. Ilman rahoitusta ei rakenneta eikä osteta.
• Jatketaan asuntorahoituksen sääntelyn keventämistä. Vakauden rinnalla sääntelyn tulee tukea kasvua ja mahdollistaa asuntohaaveiden saavuttaminen.
• Uudistetaan valtion tukeman asuntorakentamisen tuki- ja rahoitusmalleja. Parannetaan niiden vastasyklisyyttä ja selvitetään EU:n asuntopoliittisten työkalujen hyödyntäminen.
• Turvataan asumistuella pienituloisten kohtuuhintainen asuminen ja työvoiman liikkuvuus. Erityisryhmät on huomioitava tarkoituksenmukaisesti asuntopolitiikassa.

Kaavoituksen ja luvituksen on nopeuduttava, jotta koteja syntyy sinne missä niille on kysyntää.

Sujuva kaavoitus, riittävä tonttitarjonta ja ennakoitava maapolitiikka ovat välttämättömiä, jotta koteja ja palveluja syntyy sinne, missä niille on kysyntää. Kaupunkisuunnittelun on painotuttava toimivan kaupunkikokonaisuuden hallintaan yksityiskohtaisen kaavasääntelyn sijaan.

Lainsäädäntö on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta on varmistettava, että uudistettu lainsäädäntö hyödynnetään täysimääräisesti myös kaupungeissa ja kunnissa. Liian kireän sääntelyn hintalappu jää helposti näkymättömiin, mutta sen maksaa lopulta asukas.

Rakennusteollisuuden korjausehdotukset

• Valtion tulee varmistaa, että kunnat kaavoittavat riittävästi ja että tonttimaata on saatavilla riittävästi. Asuntorakentamisen edistäminen on kestävin keino varmistaa kohtuulliset hinnat ja vuokrat.
• Kehitetään MAL-sopimuksista aito kasvuvisio: kaupungit velvoitetaan norminpurkuun ja mahdollistavaan maankäyttöön, valtio sitoutuu investoimaan liikenneyhteyksiin.
• Nimetään maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä ja rakentamisesta vastaava ministeri sekä uudistetaan hallintorakenteet tukemaan rakennetun ympäristön kehitystä ja kasvua.
• Mahdollistetaan digitalisaation ja tekoälyn nykyistä laajempi hyödyntäminen sekä kaavoituksessa että luvituksessa, jotta prosessit nopeutuvat ja tuottavuus paranee.
• Luodaan kevytkaava nopeuttamaan pieniä kaavamuutoksia ja pientalorakentamista. Nopeutetaan kaavavalitusten käsittelyä ja karsitaan aiheettomia valituksia ennakkomaksulla.

Liikenneinfran rahoitus on irrotettava vaalikausien heilahteluista.

Toimivat tiet, radat, sillat, energiaverkot ja vesihuolto ovat hyvinvoinnin, kokonaisturvallisuuden ja sujuvan arjen perusta. Kun väylät ja yhteysverkot pidetään kunnossa, arki toimii, kuljetukset sujuvat ja yrityksillä on edellytykset kasvaa.

Muuttunut turvallisuusympäristö ja riippuvuutemme kansainvälisistä yhteyksistä tekevät saavutettavuudesta sekä kasvun että huoltovarmuuden kysymyksen. Suomen paikka on tiiviisti osana Eurooppaa, myös liikenteellisesti.

Rakennusteollisuuden korjausehdotukset

• Turvataan Suomen logistinen kilpailukyky ja huoltovarmuus varmistamalla, että liikenneverkkojen kunto ja kapasiteetti vastaavat ihmisten ja yritysten liikkumisen ja kuljetusten tarpeisiin – myös poikkeusoloissa.
• Varmistetaan budjettikehyksiin riittävä, kustannustason nousun kestävä rahoitus sekä perusväylänpidolle että liikenteen kehitysinvestoinneille. Perustetaan väyläinfran TKI-ohjelma tehostamaan rahan käyttöä.
• Edistetään määrätietoisesti Suomen kansainvälistä saavutettavuutta kuten kiinteitä yhteyksiä Ruotsiin ja Baltiaan.
• Tehdään järjestelmätason uudistus liikenteen rahoitukseen, luoden liikenteen verouudistuksen yhteydessä mahdollisuus kohdentaa verokertymää liikenneinfran korjaamiseen ja rakentamiseen. Budjettirahoituksen lisäksi kehitetään uusia rahoitusratkaisuja kansantalouden kasvua ja turvallisuutta tukeville saavutettavuushankkeille. Lisätään EU-rahoituksen hyödyntämistä.
• Parannetaan arjen sujuvuutta ja työvoiman liikkuvuutta kehittämällä raideyhteyksiä kaupunkien ja alueiden välillä sekä kaupunkiseutujen sisällä.

Korjausrakentamisen määrä on saatava vastaamaan todellista tarvetta, mikä tarkoittaa nykyisen tason kaksinkertaistamista.

Rakennetun ympäristön kestävä uudistaminen on keskeinen keino vähentää päästöjä, tukea luonnon monimuotoisuutta ja varautua sään ääri-ilmiöihin. Vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta edistävät toimet kannattaa keskittää kaikkein vaikuttavimpiin ja kustannustehokkaimpiin kohteisiin.

Usein kestävin ratkaisu on pidentää olemassa olevan rakennuskannan elinkaarta huoltaen, korjaten, energiatehokkuutta parantaen sekä mahdollistaen tilojen joustavat käyttötarkoituksen muutokset.

Korjausrakentamisen määrä on nyt riittämätön suhteessa tarpeeseen. Se heikentää arjen sujuvuutta, rakennetun ympäristön turvallisuutta ja vuosi vuodelta myös yhteisen omaisuutemme arvoa.

Rakennusteollisuuden korjausehdotukset

• Pidetään kiinni Suomen hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 sekä EU:n yhteisistä ilmastotavoitteista. Kehitetään hiilipäästöjen sääntelyä teknisesti toimivasti ja taloudellisesti järkevästi.
• Jatketaan korjausrakentamisen vauhdittamista investointiavustuksin ja parannetaan peruskorjausten rahoituksen saatavuutta myös kasvukeskusten ulkopuolella. Laajennetaan asuntolainojen valtiontakausta koskemaan myös oman kodin korjauslainoja
• Kehitetään kotitalousvähennystä ja laajennetaan sen käyttö myös asunto-osakeyhtiöille.
• Huolehditaan, että sääntely tunnistaa myös yritystoiminnan seurauksena syntyvät luontoarvot ja mahdollistaa niiden hallitun kehittämisen yritystoiminnan rinnalla.
• Puretaan kiertotalouden esteitä. Edistetään uusiomateriaalien ja -tuotteiden käyttöä teknologia- ja materiaalineutraalisti.
• Luodaan puitemainen luontolaki luontokadon pysäyttämisen perustaksi.

Vihreä siirtymä ja datakeskusten kasvu avaavat Suomelle vuosikymmenten kasvumahdollisuuden. Nyt on aika varmistaa, että investoinnit ja niiden tuoma kasvu tehdään Suomessa.

Suomen talous ei kasva ilman investointeja, innovaatioita ja ennakoitavaa toimintaympäristöä. Meidän tulee vahvistaa asemaamme houkuttelevana investointikohteena puhtaan energian, vähäpäästöisten ratkaisujen, uuden teknologian sekä rakentamisen ja rakennetun ympäristön kehittämisen hankkeille.

Kotimarkkinaa kehittämällä syntyy huippuosaamista, uusia vientimahdollisuuksia ja edellytyksiä vastata globaaleihin haasteisiin kasvavilla markkinoilla.

Rakennusteollisuuden korjausehdotukset

• Pidetään kiinni tavoitteesta nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kehitetään rahoitusinstrumentteja niin, että rahoitusta suunnataan myös kotimarkkina-aloille, kuten rakentamiseen ja rakennetun ympäristön kehittämiseen.
• Edistetään energiainfrastruktuurin kehittämistä sekä vihreän siirtymän investointeja, kuten datakeskuksia ja vetytaloutta, jotta Suomi pystyy hyödyntämään täysimääräisesti uuden teollisen kasvun mahdollisuudet.
• Lisätään investointiluvituksen sujuvuutta, ennakoitavuutta ja resursointia, jotta investoinnit etenevät tehokkaasti.

Osaajapulaa ei ratkaista siinä vaiheessa kun investointipäätös on tehty.

Rakennusalan työvoimatarve ja -tilanne ovat muutoksessa. Työikäisen väestön väheneminen, eläköityminen ja muuttuvat osaamistarpeet kiristävät työvoiman saatavuutta nopeasti suhdanteen kääntyessä kasvuun.

Osaamistarpeiden ennakointia on vahvistettava Suomessa, jotta rakennusalan osaajia riittää esimerkiksi datatalouden, energiamurroksen ja vihreän siirtymän vaatimiin rakentamisen tarpeisiin.

Lisäksi osaamisen päivittämisen on oltava mahdollista kaikissa työuran vaiheissa. Työperäinen maahanmuuttokin on välttämätön osa ratkaisua, jos Suomi haluaa turvata osaavan työvoiman saatavuuden tulevina vuosina.

Rakennusalan veto- ja pitovoima rakentuvat työelämän laadusta, turvallisuudesta, uramahdollisuuksista, ammattiylpeydestä ja mahdollisuudesta kehittyä työuran aikana.

Rakennusteollisuuden korjausehdotukset

• Kaksinkertaistetaan rakennusalan TKI-panostukset vuoteen 2040 mennessä.
• Vahvistetaan jatkuvaa oppimista, lisä- ja täydennyskoulutusta sekä joustavia ammatinvaihdon mahdollisuuksia. Huomioidaan rakennusalan jatkuvan oppimisen resurssoinnissa alan laajan sääntelyn tuomat vaatimukset.
• Kehitetään Suomeen laaja-alainen korjausrakentamisen tutkimus- ja osaajaverkosto, jotta pystymme vastaamaan energiatehokkuusdirektiivin osaamisvaatimuksiin.
• Lisätään työperäistä maahanmuuttoa. Sujuvoitetaan lupa- ja maahanmuuttoprosesseja sekä kansainvälisten opiskelijoiden ja osaajien siirtymistä työelämään Suomessa.
• Torjutaan harmaata taloutta, väärinkäytöksiä ja työntekijöiden hyväksikäyttöä määrätietoisesti sekä alan hyväksyttävyyden että toimivien työmarkkinoiden varmistamiseksi.
• Lisätään ennakoivasti aloituspaikkoja ja oppisopimuksia rakentamisen aloilla, joilla eläköityminen ja kasvu ovat nopeimpia.