Rakennusten purkutyömailla syntyy suuria määriä rakennusjätettä. Se on erinomaista infrarakentamisen raaka-ainetta. Esimerkiksi betonimurskeella on hyvät lujitusominaisuudet. Tien, kadun tai kentän pohjarakenteissa sitä tarvitaan vain puolet siitä määrästä, mitä luonnonkiviainesta tarvittaisiin. Murskeella voi korvata sora- ja kalliomurskeita jakavissa ja kantavissa kerroksissa, täyttötöissä ja putkijohtokaivantojen täytteenä. Se käy myös uuden betonin raaka-aineeksi. Suomessa purkubetonista kierrätetään 70–80 prosenttia. Vuodessa 700 000–1 000 000 tonnia betonia pääsee uusiokäyttöön.
Myös asfaltti on yhä useammin kierrätystuote. Yleistyneissä remix-käsittelyissä vanhan päällysteen osuus on jopa 80–90 prosenttia. Vanha asfalttipäällyste kuumennetaan erillisillä lämmitinyksiköillä ja jyrsitään irti. Jyrsittyyn asfalttiin lisätään uutta massaa ja sideainetta ja asfaltti levitetään takaisin tien pintaan.
Tavoitteena on, että kaikesta rakennusjätteistä kierrätetään 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Infrarakentajat käyttävät kierrätysmateriaaleja aina, kun se on järkevää ja lainsäädännön kannalta mahdollista. Kierrätys säästää luonnonvaroja sekä vähentää kaatopaikka- ja muita kuljetuksia ja sitä kautta hiilidioksidipäästöjä. Ympäristölainsäädännöllä voidaan merkittävästi helpottaa tai vaikeuttaa kierrättämistä käytännössä.
Palkkaa aina ammattilainen
Suuressa purkukohteessa voi syntyä kymmeniä tuhansia tonneja betoni- ja muuta purkujätettä. Ne viedään jalostettavaksi vastaanottokeskuksiin tai hyödynnetään purkupaikalla, jos tähän on tarvittava ympäristölupa.
Materiaalien kierrätys edellyttää lajittelevaa purkutekniikkaa. Purkujätteen käsittelyä myös säädellään tiukasti ja lainsäädäntö kehittyy koko ajan. Lait, työturvallisuusvaatimukset ja asbestipurkutyön erityisvaatimukset pitää osata. Valitse purkajaksi ammattilainen! Sopivan löydät INFRAn jäsenyrityshaulla.