Suomessa on vesijohtoverkostoja 100 000 kilometriä, josta arviolta 6 000 kilometriä on erittäin huonossa kunnossa. Viemäriverkostoja on 50 000 kilometriä, ja niistäkin noin 6 000 kilometriä on erittäin huonossa kunnossa.
Saneerauksiin tarvitaan tulevan 10 vuoden ajan arviolta 320 miljoonaa euroa vuodessa – yli tuplasti enemmän kuin tähän asti on käytetty.
Ratkaisun avain olisi käyttömaksujen nostaminen – näin vesihuoltolaitokset pystyisivät rahoittamaan saneeraukset. Pullonkaulana on laitosten suuri määrä (noin 1 500) ja se, että saneerausrahat hukkuvat kunnan muuhun toimintaan. Vesihuoltolaitoksia kannattaisi yhtiöittää alueellisiksi, useamman kunnan omistamiksi laitoksiksi. Isossa yksikössä osa henkilökunnasta voi erikoistua saneerauksiin. Myös saneerauksen urakkamalleja tulisi kehittää.
Energiahuollon osalta merkittävä haaste ovat ilmajohdot. Suomi sähköistettiin 1950–1970-luvuilla, ja ikääntyvä verkko on peruskorjausiässä. Lähes 400 000 kilometrin mittaisesta sähköverkosta ilmajohtoja on noin 75 prosenttia. Tämä altistaa verkon myrskytuhoille. Haaste on yhteinen kaikille Suomen 80 sähkönjakeluyhtiölle kaupunkikeskusten ulkopuolella. Toimintavarmuus paranee korvaamalla ilmajohtoja maan alla kulkevilla kaapeleilla.