| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto

Elinkeinoelämän järjestöt uudistaisivat rohkeasti Suomen väyläverkkoa vuoteen 2050 mennessä

2050-luvun kilpailukykyinen ja hiilineutraali Suomi rakentuu modernien väylien varaan, uskovat elinkeinoelämän järjestöt. Järjestöt ehdottavat väylävisiossaan etenkin pääväylien modernisointia.

Elinkeinoelämän järjestöjen tänään julkaisema väylävisio vuosille 2025–2050 on ensimmäinen digiajan liikennevisio Suomessa. Vielä sotien jälkeen Suomi modernisoi innolla osin kehitysmaatasolla ollutta väyläverkkoaan, mutta etenkin 2000-luvun alkuneljännes on ollut väylien korjausvelan kertymisen aikaa.

Rahoituksen kutistumisen seurauksena Suomella on paljon kiinni kurottavaa muihin Pohjoismaihin nähden.

”Seuraavan kymmenen vuodenkin aikana Ruotsi aikoo investoida liikenneinfraan lähes kolminkertaisesti sen mitä Suomi”, vision koostamisesta vastannut professori Jorma Mäntynen vertaa.

Suomi käyttää tiestöön rahaa ajoneuvokilometriä kohti 80 ja asukasta kohti 70 prosenttia Ruotsin vastaavasta määrästä. Rautateihin Suomi käyttää vain puolet siitä mitä Ruotsi. Radat myös ”vetävät” lännessä paremmin, sillä kaksi- tai useampiraiteista rataa on huomattavasti Suomea enemmän.

Näin yhteydet Suomessa paranisivat

Järjestöjen väylävisiossa pääväyläverkon palvelukyky nousee myös Suomessa uudelle tasolle. Verkko digitalisoituu ja tarjoaa kattavan lataus- ja jakeluinfrastruktuurin hiilineutraalille liikenteelle. Lisäkaistoja ja -raiteita rakentamalla matkat ja kuljetukset nopeutuvat ja onnettomuudet vähenevät.

Uusia väyläyhteyksiä ei visiossa esitetä. Tärkeämpää on jo olevien väylien parempi kunnossapito ja niiden laadun parantaminen. Nelikaistaista tietä pääsisi Helsingistä Poriin ja Raumalle sekä pohjoisen suuntaan aina Tornioon asti. Nelikaistainen tie veisi myös Tampereelta Seinäjoen kautta Kokkolaan. Hangon satamakin yhdistyisi nelikaistaisesti muuhun pääväyläverkkoon vuoteen 2050 mennessä.

”Haluamme ankkuroida Suomen vankasti länteen. Itä-Suomessa nelikaistainen tie johtaisi Imatralta Lahden kautta Tampereelle ja sieltä länsirannikolle”, EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo kertoo.

Raideverkolla häiriöt vähenisivät, kun päärata saisi lisäraiteet Helsingistä Ouluun asti. Myöhemmin liikenne voisi kulkea kaksilla raiteilla Oulusta aina Kemiin ja Tornioon. Laurila–Tornio–Haaparanta‐radan sähköistys kytkisi Ruotsin ja Suomen toisiinsa. Tärkeä kaksiraiteistettava osuus olisi myös väli Tampere–Jyväskylä.

Visio sisältää myös aikataulun ratayhteyksien digitalisoimiseksi modernia, radioverkkopohjaista kulunvalvontaa hyödyntäviksi 2040 mennessä. Päätiet tulisi visioraportin mukaan rakentaa älyteiksi.

Yhteiskunnassa on tilausta väyläkeskustelulle

Visio voi toteutua INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjön mukaan pitkäjänteisellä väyläpolitiikalla ja oikein ajoitetulla sekä riittävästi rahoitetulla perusväylänpidolla. Jotta rahat riittävät, tarvitaan väylävisio, parlamentaarinen toimenpideohjelma saavutettavuuden parantamiseksi ja väylärahoituksen uudistus.

”Hallitusten pitää sitoutua Liikenne 12 -ohjelmaan ja pitää liikennerahoitus siinä linjatulla tasolla. Yhteiskunnassa on käytävä myös kiireellisesti keskustelu siitä, miten järjestetään visioon pohjaavien elinvoimainvestointien erillisrahoitus budjettikehyksen ulkopuolelta”, Syrjö summaa.

Elinkeinoelämän kuljetusten palvelutason ja turvallisuuden parantaminen edellyttää vision laatijoiden mukaan 2–3 miljardin euron investointeja vuoteen 2032 mennessä. Ne kohdistuisivat erityisesti valtateille 3, 4, 9, 12, 15 ja 25 sekä kantateille 40 ja 50.

Lue laaja artikkeli väylävisiosta
Tutustu itse visioraporttiin 

Modernit pääväylät – kilpailukykyinen Suomi -raportin tilasivat INFRA, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, SAK, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Tieyhdistys. Hankkeen toteutti Destian Strategiset Liikennejärjestelmät -yksikkö, jossa työryhmän muodostivat johtaja, professori Jorma Mäntynen sekä diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Pertti Virtala.

LISÄTIEDOT:

Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA
paavo.syrjo@infra.fi; 040 560 1803

Tiina Haapasalo, johtava asiantuntija, EK
tiina.haapasalo@ek.fi; 040 763 1482

Jorma Mäntynen, professori, johtaja, Destia
jorma.mantynen@destia.fi; 040 620 4583

Riku Huhta, projektipäällikkö, Destia
riku.huhta@destia.fi; 040 761 0243