Perusväylänpidon rahoista ei ole varaa ottaa senttiäkään – Suomen väylien kunto on jo valmiiksi veitsenterällä

Hallituksen on peruttava kehysriihineuvotteluissaan liikenteen menoleikkaukset, vaativat Rakennusteollisuus RT ja sen jäsenliittona väyläalan urakoitsijoita edustava INFRA. ”Nyt ratkaistaan, pysyttelemmekö väylien turvallisuudessa ja palvelukyvyssä mitattuna enää edes auttavasti läntisessä standardissa”, RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö arvioi.

 

Suomessa ehdittiin juuri viime vuonna sopia parlamentaarisesti Liikenne 12 -ohjelmasta, jonka tarkoituksena oli tuoda liikennepolitiikkaan pitkäjänteisyyttä ja tasainen rahoitustaso. Ohjelma olisi toteutuessaan pysäyttänyt väyläverkon korjausvelan kasvun.

”Kaikkien eduskuntapuolueiden yhdessä päättämä Liikenne 12 ollaan nyt käytännössä heittämässä romukoppaan. Viime vuonna päätettiin 110 miljoonan euron pysyvästä leikkauksesta liikenneinvestointeihin vuodesta 2022 alkaen, ja lisäksi nyt ollaan leikkaamassa huomattavasti myös perusväylänpidosta. Tämä saattoi olla yksi kaikkien aikojen nopeimmista takinkäännöistä”, RT:n varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö hämmästelee.

Samaan aikaan paine käyttää tie- ja rataverkkoa kasvaa erityisesti Itä-Suomessa, kun Venäjän sotatoimien seurauksena Saimaan kanava näyttää hiljentyvän ja kanavaa käyttänyt tavaravirta siirtyy teille ja radoille.

”Jos kanavan laajentaminen ei nyt suunnitellusti käynnisty, siihen varatut 29,2 miljoonaa euroa on tärkeää kohdistaa muiden Itä-Suomen logististen yhteyksien parantamiseen, koska paine niiden käyttöön kasvaa nyt selvästi. Vaihtoehtoisesti rahan voisi ohjata kustannusnousun kompensointiin palveluntarjoajille väylähankkeissa”, Syrjö ehdottaa.   

Päällystystyön määrä vajoaa uhkaavan alas

Tiet ja radat ovat INFRAn arvion mukaan tämän talven jäljiltä poikkeuksellisen kurjassa kunnossa. Pohjalla oli jo valmiiksi lähemmäs kolmea miljardia euroa paisunut väyläverkon korjausvelka.

”Esimerkiksi ensi kesän tiestön päällystyskilometrit uhkaavat vähentyä alle 2 500:n, kun korjausvelan kurissa pitäminen edellyttäisi 4 000 kilometrin vuosittaista tasoa. Määrää pienentää Venäjän sotatoimista johtuva kustannusnousu, ja jos päälle tulee vielä määrärahaleikkauksia, voimme varmuudella sanoa, että tiestölle pystytään tekemään vain kevyttä puuterointia”, Syrjö kuvailee.

Väyläviraston arvion mukaan nykyisellä rahoitustasolla huonokuntoisen tieverkon määrä kasvaa tänä vuonna jopa 500 kilometrillä. Erityisen hankalaksi säästötoimet tekee kuitenkin se, että Suomen sääolosuhteissa ja ilmaston muuttuessa jo yhden kesän säästökuuri kostautuu.

”Kun perusväylänpidosta säästetään, se tarkoittaa entistä kalliimpia remonttitarpeita jo lähivuosina.” 

Yrittäjäkunnassa laajaa huolta

Kone- ja infra-alan yrityksiä RT:ssä edustava INFRA on tuonut päättäjille viestiä yrityksiltä, jotka ovat ajamassa umpikujaan kevyen polttoöljyn keskihinnan noustua 115 prosenttia vuodessa.

Paavo Syrjö pelkää, että uhkakuvana ovat pahimmillaan yritysten konkurssit, jos riihessä ei synny päätöstä löpön veron alentamisesta EU-minimiin määräajaksi.

”Päättäjiä on ollut haastavaa hoksauttaa siinä, millaisen huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvän riskin olemme hyväksymässä, jos leikkaamme liikennerahoja ja unohdamme väylien kunnosta vastaavat yritykset. Suomessa esimerkiksi kuljetetuista tavaratonneista 90 prosenttia ja tonnikilometreistä lähes 70 prosenttia kulkee teitä pitkin. Seassa sukkuloi työmatka- ja vapaa-ajan liikenne. Kun väylät ja niistä huolehtiva yrityskunta ajetaan alas, olemme hyvin nopeasti todellisessa pulassa täällä Euroopan perukalla.”

Aiemmat tiedotteet aiheesta:


LISÄTIETOJA: 
Paavo Syrjö 
etunimi.sukunimi(a)infra.fi 
040 560 1803

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä