| INFRA ry | INFRAn keskustoimisto, Häme, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Länsi-Suomi, Pohjanmaa, Pohjoinen, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

Infrarakentajissa vähän ulkomaalaistaustaisia

Rakennusyritykset ovat sopeutuneet kysynnän äkilliseen kasvuun käyttämällä aliurakointia aiempaa enemmän. Ulkomaalaisten osuus työvoimasta ei ole kuitenkaan enää kasvanut. Se on jopa pienentynyt talonrakentamisessa ja pysytellyt ennallaan infrarakentamisessa.

Marraskuussa 2016 tehdyn Rakennusteollisuus RT:n työvoimakyselyn mukaan ulkomaisen työvoiman käyttö rakennustyömailla on vähentynyt. 

Uusmaalaisilla talonrakennustyömailla keskimäärin joka neljäs työntekijä on ulkomaalainen, kun kolme vuotta aiemmin ulkomaalaisia oli joka kolmas. Muualla Suomessa ulkomaalaisten osuus on laskenut kymmenestä prosentista viiteen prosenttiin työvoimasta.

Infrarakentamisessa keskimäärin joka kymmenes työntekijä on ulkomailta. Osuus on suurin Uudellamaalla ja pieni maakunnissa.

Rakentamisen kasvu paisuttaa työmaita - aliurakointi mahdollistaa 

Rakentamisen nopea kasvu on paisuttanut työmaiden kokonaisvahvuutta voimakkaasti. Esimerkiksi RT:n jäsenyritysten talonrakennustyömailla työskenteli viime marraskuussa kaikkiaan runsaat 46 000 henkilöä, mikä on lähes puolet enemmän kuin kolme vuotta sitten. Valtaosa kasvusta on Uudeltamaalta.

Kapasiteettia on saatu nopeasti lisättyä aliurakoinnin avulla. Talonrakentamisessa oman työvoiman osuus on vähentynyt 21 prosenttiin ja infrarakentamisessa 45 prosenttiin.

Aliurakoinnin ja vuokratyövoiman käytön yleistyminen on rakentamisessa pitkäaikainen suuntaus, koska niiden avulla toiminta joustaa tehokkaammin nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Aliurakoitsijoiden työntekijöistä huomattavasti isompi osa on ulkomaalaisia kuin pääurakoitsijoiden omilla palkkalistoilla olevasta henkilöstöstä. Ulkomaisen työvoiman osuus koko työvoimasta ei ole kuitenkaan enää kasvanut käsi kädessä aliurakoinnin kanssa.

”Rakentamisen vilkastuminen ei ole perustunut vain ulkomaisen työvoiman suurempaan käyttöön, vaan syntyneistä työpaikoista entistä useampi on mennyt suomalaisille. Myös osa ulkomaisista rakentajista on asettunut maahamme pysyvästi ja saanut Suomen kansalaisuuden. Todennäköisesti pakollinen veronumero ja ilmoitusmenettely ovat suitsineet ulkomaisten keikkatyöläisten lähettämistä Suomeen”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa.

LUE LISÄÄ
Rakennusteollisuus RT:n työvoimakyselyt >