Talonrakennusala on vajonnut Suomessa kansantalouden taantuman myötä harvinaisen nopeasti ja voimakkaasti heikkoon suhdannetilanteeseen. Vielä ei kyetä määrittämään, onko kyseessä vain tavallista rajumpi suhdannesykli, pitkäaikaisempi käänne vai jopa pysyvämpi rakennemuutos. Selkeyttä saataneen vasta ensi vuonna.
Joka tapauksessa tilanne on niin vakava, että rakennusalalla kaivataan valtion apua varsinkin peruskorjaustoiminnan tukemiseen ja tuettuun asuntotuotantoon. Julkinen sektori on tänä vuonna myös uudisrakentamisen veturi toimitilainvestoinneillaan asuntotuotannon romahtaessa.
Uutiskirjeessä haastateltujen talonrakentamisen ammattilaisten näkemykset ovat samansuuntaisia riippumatta, missä kohdin rakentamisen ketjua he ovat. Valonpilkahduksiakin löytyy, vaikka nykytilanne on joidenkin mukaan jopa tämän vuosituhannen vakavin.
Viime vuoden jälkipuoliskon tilastot rakennusurakoiden aloituksista ja rakennusluvista Itä-Suomessa kertovat koruttomasti nykytilanteen taustaa: Etenkin asuntorakentamisessa aloitukset ja luvat putosivat rajusti. Myös julkisen sektorin toimitilarakentamisessa lasku on jyrkkä. Lievin se on liike-, toimisto- ja teollisuusrakentamisessa, joskaan niiden volyymi ei Itä-Suomessa ole järin suuri.
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen on huolissaan nykytilanteesta, vaikka toivoo aallonpohjan olevan menossa jo ohi ja nousun alkavan syksyllä kohti normaalimpia aikoja.
– Tilanne on niin vakava, että rakennusala tarvitsee valtion tukea korjausrakentamisen aktivointiin sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rahoituksen vauhditusta asuntotuotantoon. Uusille hyvinvointialueille on annettava lisää investointivaltuuksia tarpeellisia palvelutiloja varten.
– Asuntokauppa on lamassa, koska sen määrällinen pudotus viime vuodesta on reilusti yli 50 prosenttia, paikoin jopa päälle 80:n. Uusien energiatehokkaiden asuntojen tarve ei kuitenkaan ole kuopattu. Kaupungistumisen jatkuminen ja EU:n energiapolitiikka kiihdyttävät asumisen rakennemuutosta. Tiukemmat kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän vaatimukset vaikuttavat rakennusalaan yhä enemmän. Entistä enemmän tulee myös vanhojen kiinteistöjen purkamisia – etenkin jos peruskorjauksia ei tehdä ajoissa, tähdentää Anttonen.
Hän uskoo, ettei paluuta nollakorkoihin ja -inflaatioon ole. – Nyt palataan vanhaan normaaliin, missä lainarahalla on hintansa, toivottavasti toki maltillinen. Siihen on rakennuttajien, rakentajien, julkishallinnon, yritysten ja kuluttajien taas sopeuduttava.
Asuntorakentaminen on vähenemässä Itä-Suomessa ja koko maassa. Miljardien kysymys on, mitä sitten kun menossa olevat urakat päättyvät?
Rahoituksen kallistuminen ja yleinen epävarmuus peikkona
Lujatalo Oy:n Itä-Suomen toimialajohtaja Heikki Jalkanen näkee talonrakentamisen nykyisen suhdanteen heikkona, vaikka huonoimmassa hapessa oleva asuntotuotanto ei ole aivan pysähtynyt.
– Asunnonvaihto- ja -hankintatarvetta on, mutta kallistunut ja epävarma rahoitus sekä vanhan asunnon myynti kohtuuhinnalla on monien ongelmana. Myös sijoittajat ovat vetäytyneet asuntomarkkinoilta korkojen nousun ja vuokrien laskun myötä. Passiivisuus, epävarmuus ja ylivarovaisuus asuntomarkkinoilla helpottaisivat, jos korot eivät nousisi, inflaatio talttuisi ja luottamus kasvaisi talousnäkymiin. Valtiovallan elvytystoimet ovat leikkausten sijaan nyt tarpeen.
– Kovan rahan asuntotuotantoa on käynnistymässä Itä-Suomessa hyvin rajallisesti, Lujatalollakin vain yksi kohde Kuopiossa. Rakentaminen on paljolti julkisen sektorin toimitilainvestointien varassa. Toivon myös korjausrakentamisen kasvua. Siinäkin vetureina ovat valtio ja kunnat. Taloyhtiöiden soisi saavan paremmin lainoitusta ja valtion tukea peruskorjaushankkeisiin.
– Valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA saisi höllentää tiukkoja hintarajoja tukemassaan asuntotuotannossa, koska rakentamisen kustannukset ovat nousseet tuntuvasti. ARAn myöntövaltuutta jäi viime vuonna 750 miljoonaa euroa käyttämättä, muistuttaa Jalkanen.
Hän ei näe nopeaa muutosta nykysuhdanteeseen, mutta toivoo, ettei aallonpohja enää syvene.
– Nyt mennään jo taantumavuosia 2008-2009 syvemmällä. Suhdannekäännös alkanee ensimmäisenä ruuhka-Suomesta ja tulee viiveellä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Hiljaisinta Itä-Suomen rakentamisessa on nyt Etelä-Savossa ja kohtalaisinta Pohjois-Savossa Kuopion seudulla.
Peruskorjaamiseen lisää panostusta
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin ja rakennusliike Kumoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Pitkänen näkee alan nykytilanteen hankalana sekä haasteellisena.
– Koko rakennustoimiala on vakavassa tilanteessa. Koskaan aiemmin ei ole ollut yhtä rajua ja nopeaa pudotusta uudisrakentamisen aloituksissa. Korjausrakentamista on jonkin verran, mutta kilpailu työmaista on erittäin kovaa, koska urakoitsijoilla on nyt runsaasti kapasiteettia vapaana.
– Tilanne tuskin hetkeen muuttuu valoisammaksi. Ennemminkin se pahenee syksyä ja ensi vuotta kohti kesken olevien rakennuskohteiden valmistuessa. Tämän vuoksi massatyöttömyys uhkaa koko rakennusalaa. Parin vuoden jälkeen voi kuitenkin iskeä asuntovaje ja markkinat alalla taas kuumenevat, kun uusia asuntoja ei ole tarjolla.
Pitkäsen mielestä yleinen varovaisuus, korkea inflaatio ja kohonnut korkotaso eli lainarahan kasvanut hinta ovat rakentamista voimakkaasti jarruttava yhtälö.
– Toivon valtiolta tukea rakentamiseen. Alaa pitää elvyttää, jotta massatyöttömyys minimoituu. ARA on saatava toimimaan aktiivisemmin, koska uudisrakennushankkeiden rahoituspäätökset eivät siellä etene riittävästi. Korjausavustuksen nostamisella olisi hyvä vaikutus asunto-osakeyhtiöiden rahoitusongelmiin. Se voisi laukaista hankkeita käynnistymään ja vähentää valtavaa korjausvelkaa, korostaa Pitkänen.
Purkukohteiden määrä kasvanee jatkossa, kun energiatehokkuudeltaan heikkoja ja ränsistyneitä rakennuksia ei kannata enää peruskorjata tai niihin ei saada rahoitusta. Kuvassa Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän entinen päärakennus Kuopiossa.
Pientä alkukesän valoa suunnittelupuolella
Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja Tommi Miettisen mukaan tämän vuoden alkupuolisko on ollut vaikeaa aikaa, kun suunnittelu-urakoiden tarjouspyynnöt lähes romahtivat viime vuodesta. Syynä on monien negatiivisten asioiden yhteisvaikutus. Negatiivinen kierre alkoi jo koronaviruksesta ja kiihtyi Venäjän-Ukrainan sodan seurannaisvaikutusten kuten inflaation kiihtymisen ja korkojen nousun vuoksi.
– Kilpailutilanne on kiristynyt huomattavasti. Tilanne on nyt alkukesästä jopa ankeampi kuin vuosina 2008-2009, jolloin oli edellinen isompi häiriö rakennusalalla ja koko kansantaloudessa. Tosin piristymisen merkkejä on näkynyt toukokuussa uusien tarjouspyyntöjen myötä. Syksyä kohti kysyntätilanne saattaa ehkä kohentua. Ensi vuotta on vaikea ennustaa, koska monet kansainväliset ja kansalliset talouden sekä politiikan isot muuttujat ovat kysymysmerkkejä.
– Jos taloustilanne alkaa kohentua, näkyy se vähitellen rakentamisessakin. Kuopion seudun suhdannenäkymät vaikuttavat positiivisimmilta Itä-Suomessa, mutta sielläkin rakentaminen on vähentynyt vilkkaista edellisvuosista. Julkisessa rakentamisessa on kuitenkin yhä toimeliaisuutta hyytyneen asuntorakentamisen vastapainoksi.
– Kouluja ja päiväkoteja rakennetaan, mutta vilkkaamminkin voisivat valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ryhtyä etenkin peruskorjaushankkeisiin. Sama koskee taloyhtiöitä, joiden kiusana on rahoituksen heikko saatavuus. Tähän ongelmaan valtio saisi osoittaa tukea.
– Tilausta on talouden elvyttämiselle inflaatioriskistä huolimatta. Jos yritysmaailmassa käynnistyy loppuvuodesta rajumpi konkurssikierre, ovat seuraukset tuhoisia työllisyydelle ja koko kansantaloudelle. Rakennusalalla on jo tuotantoa ajettu alas Itä-Suomessa, korostaa Miettinen.
Julkishallinnon rakennusinvestoinnit pitävät jonkinlaista toimeliaisuutta yllä Itä-Suomessa. Kuvassa Kuopion yliopistollisen sairaalan uuden Psykiatritalon urakka.
Poikkeuksellisen heikko tilanne nyt – nousuun syksyllä tai 2024?
Rakennustuoteteollisuutta edustavan Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Juho Hiltunenkin näkee suhdanteiden selvästi heikentyneen tänä vuonna tilauskantojen sekä tarjouspyyntöjen osalta.
– Asuntorakentaminen putoaa nyt matalalle, jopa alle 2009 heikon tason johtuen kysynnän heikkenemisestä pääosin korkojen nousun ja inflaation vaikutuksesta. Kuluttajien luottamuksen hiipuminen on myrkkyä asuntomarkkinoille, vaikkei asuntojen tarve ole hävinnyt. Loppuvuodenkin suhdannetilanne on poikkeuksellisen heikko, mutta uskon kysynnän alkavan elpyä ensi vuonna.
– Julkishallinnon tulee huolehtia, että kaavoitus on sujuvaa ja edistää rakentamisen raaka-aineidenkin kuten soran samoin kuin työvoiman saatavuutta. Tuetun vuokra-asuntotuotannon merkitys korostuu nykytilanteessa, tähdentää Hiltunen.
Investointivaltuudet vähenemässä Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Soten tekninen johtaja Juha Tornbergin mukaan rakentamisen suhdannetta on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen osalta hankala arvioida.
– Meillä oli alkuvuodesta yksi urakkalaskenta, johon saimme tarjouksia. Muita ei tänä vuonna tule. Haasteena on investointihankkeiden rahoitus. Valtiovarainministeriö antaa hyvinvointialueille investointivaltuuksia alueen taloustilanteeseen perustuen. Meillä on 18 milj. euron investointivaltuus rakentamiseen tälle vuodelle 2023. Sillä pystyimme aloittamaan pienen investointihankkeen ja jatkamaan kuntayhtymän aikana aloitettuja hankkeita. Seuraaville vuosille investointivaltuus putoaa noin 14 milj. euroon vuositasolla, kertoo Tornberg.
Hänen mukaansa valtio on keskeisessä roolissa hyvinvointialueiden rahoittajana.
– Hyvinvointialueet tarkastelevat nyt palveluverkkojaan. Niiden muutokset edellyttävät usein investointeja, joiden suunnitteluun ja toteutukseen on ministeriön myöntämillä investointivaltuuksilla ratkaiseva vaikutus.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
