Rakentamislaki etenee, mutta Arkadianmäeltä poikkeuksellinen kovaa kritiikkiä ympäristöministeriön lainvalmistelulle

Eduskunta käsittelee helmikuussa hallituksen esityksen rakentamislaista, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alusta alkaen. Ympäristövaliokunta teki esitykseen poikkeuksellisen paljon muutoksia ja yhtyi mietinnössään lain puutteellista ja heikkoa valmistelua koskevaan kritiikkiin, jota RT ja lukuisat muut tahot ovat esittäneet monivuotisen prosessin varrella.

Eduskunnan ympäristövaliokunta sai perjantaina 18. helmikuuta valmiiksi mietintönsä rakentamislaista ja siihen liittyvistä liitelaeista, joita on kaikkiaan 18. Ympäristövaliokunta puolsi äänestyksen jälkeen lakiehdotusten hyväksymistä. Valiokunnassa kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat jättivät lakiehdotukseen eriävät mielipiteensä ja esittivät lakiehdotusten hylkäämistä. (Valiokunnan mietintö YmVM 27/2022 vp, HE 139/2022 vp).

Lakiesitys etenee eduskunnan täysistuntoon helmikuun aikana, jossa lakiesitykset hyväksyttäneen. Lait tulevat voimaan 1.1.2025.

Lakiesitykseen tehtiin ympäristövaliokunnan käsittelyn yhteydessä noin 50 erilaista muutosta. Tätä voidaan pitää hyvin poikkeuksellisena, koska yleensä eduskuntakäsittelyssä tehdään lakiesityksiin vain muutamia pieniä muutoksia.   

Ympäristövaliokunnalta täyslaidallinen ympäristöministeriölle

Ympäristövaliokunta kritisoi ympäristöministeriötä päätöksestä, jolla maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen säännökset jaettiin vuosi sitten nopealla aikataululla kahteen lakiehdotukseen sekä kunnollisen lausuntokierroksen laiminlyönnistä tämän jälkeen. Ministeriö jatkoi rakentamislain valmistelua, mutta jätti alueidenkäyttöä koskevat MRL:n pykälät ennalleen. Ympäristövaliokunta totesi mietinnössään lainvalmisteluprosessista seuraavaa:

”Maankäyttö- ja rakentamislain säännösten uudistamista on valmisteltu pitkään parlamentaarisen seurantaryhmän myötävaikutuksella. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätös rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevien säännösten erottamisesta kahteen eri lakiin tehtiin noin neljä vuotta kestäneen valmisteluprosessin päätteeksi keväällä 2022 vain joitakin kuukausia ennen hallituksen esityksen antamista. Vaikka esitykseen sisältyviä kysymyksiä oli pitkään valmisteltu monijäsenisessä toimielimessä ja monipuolisesti sidosryhmiä osallistaen, esityksestä ei järjestetty varsinaista lausuntokierrosta sen jälkeen, kun säännökset oli jaettu kahteen lakiehdotukseen.

Menettelyä on kritisoitu valiokunnan saamissa lausunnoissa, ja valiokunta pitää tätä kritiikkiä perusteltuna. Lisäksi valiokunnan käsityksen mukaan kaavoitusta koskevat säännökset olisi tullut uudistaa ensin, sillä rakentaminen perustuu kaavoitukseen. 

Valiokunnan mielestä hyvään lainvalmisteluun kuuluu sidosryhmien kuuleminen siten, että näille varataan tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä kuulemisen kohteena olevaan materiaaliin ja lausua asiasta. Lausuntokierroksen laiminlyönti on valiokunnan käsityksen mukaan myötävaikuttanut siihen, että hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta rakentamislaiksi joudutaan korjaamaan monin paikoin, ja esityksen johdosta tehdään eduskuntakäsittelyssä teknisiä korjauksia useisiin lakeihin, jotka eivät sisältyneet hallituksen esitykseen.

Valiokunta katsoo, että ympäristöministeriön tulee kiinnittää huomiota lainvalmistelun laatuun ja lainvalmisteluprosessia koskevan ohjeistuksen noudattamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että alueidenkäyttöä koskevien säännösten uudistus ja rakentamislain nojalla annettavat asetukset valmistellaan huolellisesti ja osallistamalla sidosryhmät aidosti valmistelutyöhön.”

Rakentamislain ja sen liitelakien käsittely on ollut eduskunnan eri valiokunnille ja kansanedustajille valtava urakka. Pelkästään ympäristövaliokunnassa on ollut kuultavina yli 30 sidosryhmää ja valiokunnalle on annettu noin 40 asiantuntijalausuntoa. Esitystä käsiteltiin kuulemisten jälkeen yli kymmenessä valiokunnan kokouksessa. Lisäksi esitystä käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa ja talousvaliokunnassa, joissa oli kuultavina merkittävä määrä sidosryhmiä.

Myös tietojärjestelmää koskeva lakiesitys etenee

Ympäristövaliokunta antoi 16. helmikuuta mietintönsä laista rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ), jonka tavoitteena on digitalisoida rakentamisen luvitukseen ja alueidenkäyttöön liittyvä tieto (Valiokunnan mietintö YmVM 26/2022 vp, HE 140/2022 vp). Ympäristövaliokunta puolsi esitystä ja esitti lakiin useita muutoksia. Laki etenee eduskunnan täysistuntoon helmikuun aikana.

RYTJ-laki tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2024. Kunta ja maakunnan liitto voivat kuitenkin yksittäisen kaavan tai tonttijaon laatimisen osalta soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2028 loppuun saakka. 

Ympäristövaliokunta kritisoi myös tätä lakiesitystä muun muassa vaikutusarviointien ja lakiesityksen perusteluiden puutteellisuudesta. Perustuslakivaliokunta (PeVL 82/2022 vp) kiinnitti omassa lausunnossaan huomiota hallituksen esityksen perusteluiden puutteisiin ja säännösten teknisiin ongelmakohtiin. Edelleen ympäristövaliokunta kiinnitti huomiota lainvalmistelun laatuun ja lainvalmistelua koskevan ohjeistuksen noudattamiseen.

Valiokunta edellyttää, että rakennetun ympäristön tietojärjestelmän sisältöön ja jatkokehitykseen vaikuttavat asetukset valmistellaan yhteistyössä sidosryhmien ja erityisesti rakentamisen osapuolten edustajien kanssa ja että asetuksista laaditaan asianmukainen vaikutusarviointi, jossa esitetään myös vaikutukset rakentamisen markkinaan, kustannuksiin ja lupaprosessien sujuvuuteen.

Valiokunta teki lisäksi RYTJ-lakiin seuraavat erilliset lausumaehdotukset, jotka ovat mietinnön lopussa:

1. Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö ottaa rakennusalan toimijoiden esitystä kohtaan esittämän kritiikin vakavasti ja mahdollinen järjestelmän jatkokehittäminen tehdään hyvässä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja vaikutustenarviointiin kiinnitetään erityistä huomiota.

2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi turvallisuuden kannalta kriittistä infrastruktuuria koskevan tiedon suojaamista koskevassa työssä myös rakennustiedon saatavuuteen ja kasautumiseen liittyviä riskejä sekä tiedon salassapitotarpeita.

3. Eduskunta edellyttää, että julkisuuslain ja henkilötietolain yhteydessä tarkastellaan kriittisesti rakennuslupatietojen saatavuutta muuhun kuin viranomaiskäyttöön.

RT käsittelee 8. maaliskuuta julkaistavassa jäsenuutiskirjeessään edellä mainittuja lakiesityksiä ja niiden sisältöä yksityiskohtaisemmin sekä analysoi eduskunnan käsittelyssä lakiin tulleita muutoksia.

Lisätietoja

Anu Kärkkäinen, johtaja, elinkeinoasiat, anu.karkkainen@rt.fi, puh. 050 337 6699

Jani Kemppainen, asiamies, rakentamisen kehitys, jani.kemppainen@rt.fi, puh. 040 541 8090

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä