EU:n odottamat radikaalit päästövähennykset ovat suomalaisessa rakentamisessa mahdollisia, jos rakennusmateriaaleja arvioidaan tasapuolisesti, toteavat teräsrakenneteollisuus ja teräsrakentajat. Päästövähennyksiä varten on perattava läpi rakentamisen lainsäädäntö, rakentamiseen esitetyt ilmastoselvitykset sekä rakennusmateriaalien saamat erilaiset tuet.
1. Luodaan yhtenäiset ja sovitut elinkaarikattavat vaikutusarviot
Ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisohjelmat painottavat puun käyttöä julkisessa rakentamisessa sekä kaavoituksessa. Vastaavia ohjelmia kannattaa luoda myös teräsrakentamiseen ja perustaa ne teräksen ja teräksisten rakennusosien hyvien kierrätettävyys- ja uudelleenkäyttöominaisuuksien varaan unohtamatta fossiilittoman teräksen mahdollisuuksia.
Ohjelmien tulee perustua tasapuolisiin ja objektiivisiin tietoihin. Eri ratkaisujen ympäristövaikutuksien selvittämistä varten tarvitaan yhtenäiset ja hyväksytyt todentamismenettelyt. Kehitysvarojen suuntaaminen rakentamisen edistämisohjelmiin vaatii elinkaarikattavat ja systeemirajat ylittävät vaikutusarviot. Esimerkiksi puurakenteiden päästölaskennassa ei oteta huomioon metsissä tapahtuvaa hiilivaraston pienenemistä eikä paljonko metsänpohjan muokkaaminen ja metsään jäävä jäte aiheuttaa päästöjä. Rakennuspuun kysynnän kasvulla on myös tutkitusti negatiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
2. Kierrätys- ja uudelleenkäyttöpotentiaali on syytä tunnistaa myös rakentamisen määräyksissä
Työn alla olevan rakennusten ilmastoselvityksen olisi viisasta arvottaa enemmän materiaalien kierrätyspotentiaalia elinkaaren lopussa. Metallit, joita voidaan kierrättää pitkään ja jopa loputtomiin, kärsivät tämän arvon sivuuttamisesta. Suljetun kierron materiaaleja kuten terästä voidaan kierrättää rajattomasti niiden ominaisuuksia heikentämättä. Teräsrakenteiden jo vakiintuneet järjestelmät mahdollistavat helposti myös rakenteiden uudelleenkäytön säästäen myös tulevien sukupolvien resursseja.
Puulla on hyvät ominaisuudet muun muassa sisustusmateriaalina, mutta sen vaatimattomat elinkaari- ja kierrätettävyysominaisuudet tulee tunnistaa. Kiertotalouden uusien arvoketjujen kansantaloudelliset hyödyt vaarantuvat, jos yksittäisiä ja heikosti kierrätettäväksi sopivia materiaaleja tuetaan liikaa.
Rakennusten toiminnallisten vaatimusten toteutuminen vaatii, että lainsäädäntö ja viranomaisohjaus tukevat materiaalineutraalia rakentamista.
3. Fossiilivapaa teräs ja rakenteiden uudelleenkäyttö luovat uutta liiketoimintaa ja tukevat kansantaloutta
Teräsrakentaminen ja teräkseen perustuvat rakennustuotteet ja palvelut edustavat vuotuiselta liikevaihdoltaan miljardin euron toimialaa Suomessa. Pohjoismaisella terästeollisuudella on ainutlaatuinen tavoite uudistaa malmipohjainen teräksentuotanto fossiilittomaksi jo tämän vuosikymmenen aikana, mikä yhdessä teräksen uudelleenkäytön kanssa hyödyttää koko arvoketjua ja kansantaloutta.
Kun huomioidaan teräksen erittäin korkea kierrätysaste ja toimivat järjestelmät sitä ylläpitämässä, rakenteiden sekä profiilien uudelleenkäyttöpotentiaali sekä mittava uusiokäyttökertojen mahdollisuus, voidaan tuotannosta syntyviä päästöjä vähentää merkittävästi.
Lisätietoja
Teräsrakenneyhdistys ry
Timo Koivisto, toimitusjohtaja
timo.koivisto@terasrakenneyhdistys.fi
puh. 050 408 1163
Jyrki Kesti
Teräsrakenneyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja
puh. 040 553 0553
Leena Lundell
Teräsrakenneyhdistys ry:n hallituksen jäsen (valmistajien edustaja)
puh. 044 522 3054
