| Rakennusteollisuus RT ry | Keskusliitto

Eduskunnalta pihtisynnytys – rakentamislaki tulee

Eduskunta hyväksyi istuntokautensa viimeisellä viikolla, 1. maaliskuuta rakentamislain ja siihen liittyvät liitelait. Samalla maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttöä koskeva osio muuttuu alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.


Rakentamislakipaketti on ollut valtava urakka kaikille sen monivuotiseen valmisteluun osallistuneille ja viime kädessä eduskunnan eri valiokunnille ja kansanedustajille. Valiokunnissa kuultiin tavanomaista kattavammin sidosryhmiä, ja esityksen käsittely vei huomattavasti aikaa.

Eduskunta teki ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta hallituksen esitykseen peräti noin 50 erilaista pykälämuutosta, jota voidaan pitää hyvin poikkeuksellisena. Lait hyväksyttiin äänestyspäätöksellä oppositiopuolueiden esittäessä lakien hylkäämistä.

Lisäksi eduskunta hyväksyi lain rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ-laki), jolla toteutetaan valtakunnallinen tietojärjestelmä rakennetun ympäristön tiedoille, kuten luvitukselle ja kaavoitukselle. Laki tulee voimaan jo 1.1.2024.

Mikä muuttuu eniten?

Suurimmat muutokset nykytilaan verrattuna koskevat vähähiilisen rakentamisen ja digitalisaation vaatimuksia. Rakentamislupaa haettaessa tulee esittää ilmastoselvitys, jolla raportoidaan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki. Myöhemmin tullaan asettamaan hiilijalanjäljelle raja-arvot.

Rakentamislupaa haetaan jatkossa tietomallimuotoisena, ja hankkeessa tulee esittää materiaaliseloste sekä purku- ja jäteselvitys. Vaadittavien selvitysten sisällöt tarkentuvat vasta asetuksilla, joita ei vielä ole.

”Yleisesti voidaan todeta, että lakien myötä rakennushankkeen yhteydessä tulee jatkossa esittää valtava määrä erilaisia selvityksiä. Byrokratia lisääntyy entisestään, vaikka tarve olisi ollut sujuvoittaa ja nopeuttaa rakentamisen prosesseja”, sanoo johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Eduskunta selvensi lakiesityksen varsin epäselvää sääntelyä liittyen päävastuullisen toteuttajan vastuuseen. Päävastuullinen toteuttaja on rakentamislain mukaan vastuussa nimenomaan rakennusvalvonnalle, ja rakennushankkeen osapuolten kesken vastuu hankkeessa määräytyy selkeästi osapuolten välisen sopimuksen mukaan.  

Kritiikki otettava huomioon jatkotyössä

Lakiesityksen valmisteluun ympäristöministeriössä ja lain sisältöön kohdistui eduskuntakäsittelyssä poikkeuksellisen voimakasta arvostelua varsinkin, kun eduskunta joutui tekemään suuren määrän korjauksia lakiesityksiin. Eduskunta piti myös sidosryhmien esittämää kritiikkiä valmisteluun liittyen perusteltuna. Lainvalmistelun puutteista onkin otettava opiksi jatkossa.

Ympäristövaliokunta kirjasi mietintöönsä nimenomaisesti sen, että rakentamislain nojalla annettavat asetukset sekä alueidenkäyttölakia koskevien säännösten uudistus on valmisteltava huolellisesti ja sidosryhmät osallistettava aidosti valmistelutyöhön.

Ympäristöministeriö tulee valmistelemaan nyt hyväksyttyihin lakeihin perustuen kymmeniä eri asetuksia. Lisäksi seuraavalla hallituskaudelle on tarve aloittaa alueidenkäyttöä koskevan lain valmistelu, joka jäi toteuttamatta, kun maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus kutistui pelkästään rakentamisen osion muuttamiseksi.

”RT on viime vuosina osallistunut monin tavoin lakikokonaisuuden valmisteluun ja muun muassa tuottanut selvityksiä ja tietoa työn pohjaksi, mutta sitä ei ole otettu riittävässä määrin huomioon. Olemme jatkossakin valmiit antamaan oman panoksemme ja tuomaan rakentamisen käytännön näkemyksen niin asetusten kuin alueidenkäyttölainkin valmisteluun”, Anu Kärkkäinen toteaa.

Katso myös

Lisätietoja

  • Anu Kärkkäinen
  • johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
  • anu.karkkainen(@)rt.fi

  • puh. 050 337 6699, 09 129 9239