Viheralueet kaupunkien kattojen yllä

Luontoa ja rakentamista voi olla vaikea kuvitella samaan laariin. Tämän päivän kaupunkirakentamisessa mietitään kuviot kuitenkin uudella tavalla: nyt pyritään säilyttämään viheralueet, ennallistetaan luontoa ja etsitään sille lisää tilaa uusistakin paikoista.

VRJ Groupin Länsi-Suomen johtaja Henrik Bos johtaa isoa rakennusalan alueyksikköä, mutta on sydämeltään ja taustaltaan puutarhuri. Viherrakentaminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen kulkevat Bosin työssä käsi kädessä.

Kun VRJ Groupin Henrik Bos kertoo kotikaupunkinsa Tampereen viherrakentamisesta, äänestä kuuluu ylpeys. Hänelle Tampere on oiva esimerkki kaupungista, jossa luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on otettu osaksi kaupungin rakentamisen strategiaa.

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on luonnon omaa järjestystä: jokaisella kasvi- ja eläinlajilla on oma paikkansa ja tehtävä muiden joukossa. Perinteisessä kaupunkirakentamisessa tämä kokonaisuus on jäänyt hieman taka-alalle, minkä vuoksi puistot saattavat muistuttaa toisiaan, monen kerrostalon piha on asfalttia ja istutuksissa on suosittu samoja tuttuja lajikkeita.

”Ennen tähänkin pihaan olisi vedetty asfaltti reunasta reunaan. Nyt olemme tehneet sadevettä läpäisevän kiveyksen, ja pihan alla on imeytystankki, josta vesi imeytyy takaisin maahan. Kaikki maa-aines on lähialueelta, kasvualusta on paikalliselta TerraWiselta ja perennat Harvialan taimistolta. Perennoja ja monimuotoisuutta tukevia kasveja istutetaan paljon”, Bos esittelee vasta valmistunutta kerrostalokohdetta Tampereen keskustassa. VRJ toteuttaa Lujatalon kohteeseen uudenlaista viherpihaa.

Viherrakentamisen arvo kasvaa ajan myötä

Samalla kun kaupunkirakentaminen tiivistyy, pihat ovat pienempiä ja ahtaampia. Yksi ratkaisu on siirtää autot ja parkkipaikat maan alle, jolloin vihreälle jää enemmän tilaa. Tällöin puhutaan kansipihoista. On kuitenkin ymmärrettävä, millaisia rakenteita tarvitaan, jotta puut ja pensaat saadaan istutettua betonikannen päälle.

Tämän päivän normaalia on toteuttaa vihreää myös talon katolle. Viherkatto hidastaa hulevesiä ja kasvattaa rakennuksen omaa viheraluetta.

”Rakennuksissa julkisivut tulevat tavalla tai toisella muuttumaan kasvupohjaisiksi. Tarvitsemme lisää pinta-alaa viheralueille, ja sitä joudutaan ottamaan lisää sieltä missä tilaa vielä on”, Bos ennustaa. Viherkatto tai -seinä poistaa lämpöheijastusta, ja sillä on vaikutusta rakennuksen energiatehokkuuteen ja alueen mikroilmastoon.

Bosista luontoa huomioivan rakentamisen arvoa ei mitata pelkästään rahalla. ”Viherrakentamisella on kerrannollisia arvoja. On hyvä muistaa, että rakentamisessa kustannus ei tule vain rakennuksesta, vaan myös sen käyttämisestä, asukkaiden terveydestä ja kokonaisuudesta.”

Kattopihat ovat kaupunkirakentamisen nykypäivää. Kun maapinta-alaa on rajallisesti, käytetään katot ja tasanteet myös ylemmissä tasoissa hyödyksi. VRJ on toteuttanut Tampereen keskustaan paljon viheristutuksia, joiden yhteydessä on myös hulevesiä viivyttäviä rakenteita. Materiaalit, siemenet ja taimet ovat kotimaisia ja usein lähialueella tuotettuja.

Henrikin näkökulmia rakentamisen ja luonnon monimuotoisuuden yhdistämisestä

  • Luonto: Maaperä ja kasvit kiittävät, kun rakennetulle alueelle ei istuteta vain tavanomaisia puistoistutuksia, vaan kasvilajeja, jotka alueella luontaisesti viihtyvät. Rakennettuja alueita voidaan ennallistaa ja maisemoida.
  • Ihminen: Asukkaat viihtyvät, kun urbaanissakin ympäristössä on mahdollisimman paljon vihreää. Monimuotoisella ympäristöllä kaupunkimiljöössä on pitkässä juoksussa asukkaille myönteisiä terveysvaikutuksia.
  • Yritys: Taito rakentaa viheralueita pieneenkin tilaan voi olla yritykselle valtti. Se nopeuttaa lupaprosesseja ja yritys voi tarjota sellaisia palveluja, mitä kaupungit ja muut rakennuttajatahot edellyttävät. Yritys voi myös houkutella viheralan osaajia työntekijöiksi.

Pähkinänkuoressa

  • VRJ Group Oy on valtakunnallinen rakentamisen monitoimialayritys, jonka erikoisosaamista on muun muassa viherrakentaminen.
  • VRJ:n perustivat veljekset Pekka ja Olavi Järvenpää vuonna 1981. Yrityksen nimi tuolloin oli Viherrengas Järvenpää, ja veljekset työskentelivät yrityksessä kahdestaan vihertöiden parissa. Muutaman vuoden jälkeen toiminta laajeni myös purku- ja maarakennustöihin.
  • Viherrakentamisesta alkunsa saanut yritys työllistää nyt usealla rakentamisen alalla noin 350 henkilöä. Koko konsernin liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa.
  • Konserniin kuuluu nykyisin muun muassa oma, taimien tukkukauppaan erikoistunut Harviala Oy.

Tutustu VRJ Groupiin  >>

Teksti ja kuvat: Ilona Savitie

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä