Rakentamisen muovit green deal -sopimukselle näytetään yrityksissä vihreää valoa

Muovien uudelleenkäytön ja kierrätyksen edistämiseen sitoutumista pidetään tärkeänä monesta syystä. Viisi rakennusalan toimijaa kertoo, miksi kalvomuovien uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen kannattaa yrityksissä panostaa.


Rakennusalalla halutaan edistää muovien kiertotaloutta. Tahtotilasta kertoo se, että Rakennusteollisuus RT allekirjoitti joulukuussa 2020 rakentamisen muovit green deal -sopimuksen. Tavoitteena on optimoida kalvomuovien kulutusta sekä lisätä muovien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Myös yritykset ja organisaatiot voivat liittyä sopimukseen sitoumuksen tekemällä. Yksi ensimmäisistä mukaan lähteneistä yrityksistä on eristeitä valmistava Jackon Finland Oy. Myynti- ja markkinointijohtaja Tommi Palomäki katsoo mukaan sitoutumisen tapahtuneen nopeasti, koska vihreää siirtymää on tehty Jackon Finlandissa jo pitkään.

“Luovuimme vuonna 2016 raskaan polttoöljyn käytöstä ja siirryimme kotimaisella hakkeella tuotettuun höyryyn Sastamalan päätehtaallamme. Tuotteidemme pakkausmateriaalit sisältävät vähintään 50-prosenttisesti kierrätysmateriaaleja. Siinä pari esimerkkiä”, Palomäki sanoo.   

Sitoutuminen kilpailuetuna

Sitoumuksen on tehnyt myös Teräsrakenneyhdistys, jonka toimitusjohtaja Timo Koivisto pitää muovien kiertotalouden edistämistä ”valtavan hyvänä asiana”.

Koivisto uskoo muovien korkean kierrätysasteen ja uusiomuovien ahkeran käytön olevan yrityksille jatkossa myös kilpailuetu.

”Kyllähän tilaajat saattavat vaatia sitä, että yritys on sitoutunut tiettyihin sopimuksiin, kuten vaikkapa rakentamisen muovit green dealiin. Se voi hyvinkin pian tulla osaksi hankintakriteereitä”, Koivisto pohtii.

Saint-Gobain Finlandin toiminnassa muovia käytetään muun muassa rakennustarvikkeiden ja -materiaalien pakkauksissa. Rakentamisen muovit green deal sopimukseen sitouduttiin, koska halutaan tehdä kaikki mahdollinen muovien kierrättämisen ja uudelleenkäytön edistämiseksi.

Isona toimijana Saint-Gobainilla on vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiserin mielestä jopa velvollisuus olla ympäristövastuullisuusasioissakin alan suunnannäyttäjä. Kaiser toteaa yrityksen isosta koosta olevan hyötyä, esimerkiksi siinä, että naapurimaassa menestyksekkäästi kokeiltuja käytänteitä voidaan hyödyntää myös Suomessa.

Saint-Gobain voi myös kirittää pakkausmateriaalitoimittajia kulkemaan kiertotaloutta edistävään suuntaan.

”Olemme iso toimija ja meillä on näkyvyyttä, joten voimme kyseenalaistaa ja haastaa vallitsevia käytänteitä”, Kaiser sanoo.

Kierrätetystä materiaalista eristeitä ja geopolymeerejä valmistavan EcoUpin operatiivinen johtaja Lauri Törrö sanoo rakentamisen muovit green deal -sopimukseen sitoutumisen olleen luontevaa yritykselle, jonka koko toiminnan perustana on kerättyjen jätejakeiden hyödyntäminen tuotteiden valmistamisessa.

”Olemme viimeisten vuosien aikana käyttäneet paljon aikaa ja rahaa siihen, että Ekovillan tuotteissa käyttämämme pakkausmuovit tulevat kerätyiksi takaisin tehtaillemme ja paalattuna uusioraaka-aineeksi”, Törrö kertoo.

Vihreä muovi on Ekovillan omista villakääreistä kerätty kierrätysraaka-aine, joka on pesty ja granuloitu uusiokääreen raaka-aineeksi, Lauri Törrö näyttää.

Yritysten näkemys huomioidaan

Yritysten edustajien puheessa toistuu se, että rakentamisen muovit green dealissa halutaan olla mukana tuomassa omaa näkemystä. Kuluvana vuonna toimijoilta kerätään tietoa, jota hyödynnetään tavoitteiden asettamisessa.

Yritykset haluavat kulkea vastuullisuus edellä, mutta se ei tarkoita toiminnan kontekstin ja muiden tärkein asioiden unohtamista.

Saint-Gobain Finlandilla pakkausmuovien hankinnoista vastaava Katri Naatti nostaa kentältä esimerkin siitä, mitä vaatimuksia muovin kiertotalouden edistämisessä on otettava huomioon.

”Hyvänlaatuisen kierrätysmuovin saatavuus on yksi oleellinen tekijä. On hyvä muistaa, että uudenlaisen kierrätysmuovin käyttäminen vaatii aina testaamista. Esimerkiksi pakkausmateriaalin vaihtaminen ei saa näkyä laadussa loppukäyttäjälle niin, että pakkaus on rikkoutunut ja sisällä oleva tuote on pilalla”, Naatti sanoo.

Kaiser muistuttaa, ettei pakkaus ole vain tuotetta suojaamassa, vaan siinä on myös tärkeää tietoa käyttäjälle. Tiedon merkitseminen on jopa lakisääteistä.

Myös Jackon Finlandin Palomäki pohtii pakkauksen eri tehtäviä.

“Tuotteen tulee pysyä myyntikuntoisena jälleenmyyjien varastoissa. Sen lisäksi pakkaus auttaa muun muassa tunnistamaan tuotteen.”

Myös EcoUpin Törrö pohtii kierrätysmateriaalista valmistetun muovin laatua. Tärkeää on, että käytetty muovi on mahdollisimman tasalaatuista.

”Käyttämämme pakkausmuovin koostumuksessa on maksimimäärä kierrätysraaka-ainetta. Laadun säilyttämiseksi pyrimme keräämään oman pakkausmuovimme asentajilta takaisin tehtaille ja suljettuna kiertona uusien pakkausten raaka-aineeksi.”

Ekovillan asentajat keräävät säkkimuovit ja kirkkaat lavakääreet säkkiin, jotka tehtaalla paalataan kierrätykseen. Kuvassa tarkastellaan kerättyä pakkausmuovia onko muovin saumoihin jäänyt villajäämiä.

Jackon Finlandin Palomäki toteaa, että kierrätetyn muovin osuuden lisääminen pakkausmateriaalissa täyteen sataan prosenttiin tarkoittaa, että “reseptiikkaa” pitää vielä kehittää.

“Kestävyys on tärkeä ominaisuus, mutta ainakaan meillä ei ole merkitystä sillä, onko pakkausmuovi harmaata vai täysin kirkasta.”

Yhteistyöllä kustannussäästöä?

Vastuullisuutta pohdittaessa on huomioitava kokonaisuus. Päästöjen ja materiaalin kulutuksen väheneminen yhdessä kohtaa ei saa tarkoittaa kulutuksen ja päästöjen vastaavaa lisääntymistä toisaalla.

Törrö toteaa kierrätykseen menevän muovin ja muun materiaalin kuljettamisen aikaansaavan päästöjä ja tuovan kustannuksia.

”Kustannukset ja suhteelliset päästöt pienenevät, kun kuljetukseen tulevan kierrätysmateriaalin volyymi ja virrat kasvavat. Siinä on mahdollisuuksia laajentaa yritysten välistä yhteistyötä kaikkien hyödyksi”, Törrö pohtii.

Palomäki muistuttaa, että muovin kierrätys ja jätteen väheneminen tarkoittavat parhaassa tapauksessa paitsi hiilijalanjäljen myös kustannusten pienenemistä.

“Jätteen kuljettaminen ja käsittely maksavat.”

EcoUpissa on huomattu muutos omaan tekemiseen vaikuttavassa ympäristössä.

”Myymme puhallusvillaa myös kartonkipakkauksissa. Pakkausmateriaalina kartonki maksaa neljä kertaa enemmän kuin muovi ja se näkyy kartonkiin pakatun tuotteen hinnassa. Siitä huolimatta kuluttajat ostavat tuotetta. Pahvi on kokenut uuden renessanssin.”

Muutosta on tapahtunut Törrön mukaan myös talotehtaissa, jotka ovat kiinnostuneita jätejakeidensa hyödyntämisestä.

Ekovillan puhallusvillapaketti matkalla pakkauskoneesta automaattiselle lavaajalle tehtaassa. Kirkkaassa pakkausmuovissa uusiomuovin osuus on 20 prosenttia.

Vielä on tekemistä

Erikokoisissa yrityksissä katsotaan muovien kierrättämisen ja uudelleenkäytön lisäämisen olevan rakennusalalle hyvä ja konkreettinen tapa toimia ympäristövastuullisesti. Samaa mieltä ollaan myös siitä, että vielä on tekemistä – aina voi ja tulee kurottaa korkeammalle.

Monilla toimijoilla on myös määrällisiä tavoitteita, jotka koskevat paitsi hiilipäästöjä myös kierrätystä ja uudelleenkäyttöä. Saint-Gobainin tavoitteena Suomessa on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki pakkausmateriaali tulee olla kierrätettävää ja vähintään 70 prosenttia pakkausmateriaalista tulee olla joko kierrätettyä tai biopohjaista.

Prosentuaaliset tavoitteet on määritellyt myös asunto- ja toimitilarakentaja Lujatalo, joka on niin ikään sitoutunut rakentamisen muovit green deal -sopimukseen.

”Tavoitteenamme on se, että jätteistä lajiteltaisiin työmailla 70 prosenttia. Nyt pääsemme yli 60 prosentin osuuksiin”, Lujatalon kehitysjohtaja Tuija Schmidt toteaa.

Lujatalo tahtoo olla kestävän rakentamisen edelläkävijä. Schmidt sanoo sen tarkoittavan kalvomuovin kierrättämisen ja uudelleenkäytön lisäksi myös muun muassa mahdollisimman vähämuovisten rakennusmateriaalien suosimista.

Schmidt kuvaa yrityksen askelkuvioita tästä eteenpäin:

”Työmailla tehdään jo paljon rakennusmateriaalien pakkausmuovien kierrättämisen ja uudelleenkäytön edistämiseksi, mutta lajittelematonta sekajätettä syntyy edelleen, ja seassa on myös lajittelematonta muovia.  Muovien osalta parannettavaa on myös lajittelussa. Usein ongelma on tila, työmaalla on vaikeuksia löytää sopivaa paikkaa usealle eri jäteastialle. Muovia voi kuitenkin lajitella säkkeihin vaikka jo työkohteessa, koska se on melko kevyt materiaali.”

Hän katsoo, että tehtävää on työmaiden lisäksi myös yritystasolla.

”Yksi muistettava asia on, ettei kierrätys ole sama asia kuin lajittelu. Se vaatii enemmän.”

Suurimmat ongelmakohdat muualla

EcoUpin Törrö pohtii, että rakennusmateriaalien, muun muassa eristeiden pakkausten kalvomuovien talteen saanti on yritysten osalta jo hyvässä mallissa. Hän katsoo ongelmakohtien löytyvän muualta.

”Millä saamme mökkirakentajien ja yksittäisten rakentajien muovit talteen niin, ettei kuljettamisesta synny turhia päästöjä? Siinä on haastetta.”

Lujatalon Schmidt katsoo, että kierrätystä tulee kehittää systeeminä. Hän heittää palloa myös yhteiskunnalle.

”Ei ole kovin motivoiva ajatus, että työmailla lajitellaan ahkerasti muovia, joka sitten päätyykin hyötykäyttöön poltettavaksi.”

 

Voiko kalvomuovin tarina päättyä?

Voidaanko kalvomuoveista lähitulevaisuudessa päästä kokonaan eroon? Ainakin EcoUpin operatiivinen johtaja Lauri Törrö on toiveikas.

”Meillä on ollut jo kaksi vuotta käytössä täysin muoviton ja jätteetön asennuskonsepti. Puhallusvilla pakataan konttiin, se puhalletaan työmaalla suoraan rakennukseen ja kontti palautuu tehtaalle täytettäväksi.”

Lujatalon kehitysjohtaja Tuija Schmidt pohtii, että muovista on varmasti mahdollista tulevaisuudessa päästä kokonaan eroon, mutta se vaatinee myös teknologisia innovaatioita.

“Kalvomuovi on erinomainen suojausmateriaali eri rakennusosille ja -materiaaleille. Kalvomuovilla on iso rooli suojana myös kosteudenhallinnassa”, Schmidt muistuttaa.

Saint-Gobainin Kaiser katsoo, ettei muoveista kokonaan luopuminen olisi edes tarkoituksenmukaista.

”Rakennusmateriaalit tarvitsevat tulevaisuudessakin suojaa sääolosuhteilta ja niiden tulee säilyttää suorituskykynsä. Kaikkea ei voida bulkkina toimittaa työmaalle. Toki pitkän tähtäimen materiaalikehitys voi vähentää perinteisten kalvomuovien tarvetta tulevaisuudessa.”

 

Lisätietoa rakentamisen muovit green dealista ja ohjeet sitoumuksen tekemiseen: sitoumus2050.fi/rakentamisen-muovit

Lue lisää muovitiekartasta RT:n nettisivuilta

Lisätietoa ja apua saa myös RT:n edustajana muovitiekartan yhteistyöverkostossa toimivalta Tuuli Kunnakselta: tuuli.kunnas (at) rakennusteollisuus.fi, puh. 040 172 0073 tai 09 1299 305.