Miten pikaratikka sovitetaan luontoon?

Mitä kaikkea mahtuu 25 kilometrin pituisen, kaupunkiympäristössä mutkittelevan pikaratikkaradan työmaan varteen? Asutuksen lisäksi ainakin myös paljon luontoa, kuten kolme Natura-aluetta ja kaupunkipuroja. Raide-Jokeri-hankkeessa on huomioitu luonto monin tavoin ja pyritty säilyttämään mahdollisimman paljon alkuperäistä.

Ympäristöinsinööri Henna Malmipuro on työskennellyt Raide-Jokeri-hankkeessa ja YIT:llä reilun kolmen vuoden ajan. Hänen vastuullaan on muun muassa tärinään, työmaavesiin ja maamassojen käsittelyyn kuuluvia asioita. Lisäksi hän tekee puustokatselmuksia, muistuttelee pölyntorjunnasta ja selvittää ratkaisuja rakentamisen aikaiseen melun torjutaan.

Raide-Jokeri-hankkeessa on tehty paljon luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Mediassakin huomiota saivat Vantaanjoen räystäspääskyt, jotka pesivät vanhan kevyen liikenteen sillan siltarakenteissa. Uuteen siltaan laitettiin tekopesiä, mutta räystäspääskyt ottivat sillan omakseen ja pesivät siellä joka tapauksessa.

”Hankkeessa on hyödynnetty myös esimerkiksi paikalla tehtäviä kierrätyskasvualustoja, jolloin ei ole tarvinnut tuoda kasvualustaa muualta. Kierrätyskasvualustat sisältävät siemenpankin, jonka avulla paikallinen lajisto säilyy alueella. Toisaalta hankealueella on torjuttu vieraslajeja ja estetty niitä leviämästä”, YIT:n ympäristöinsinööri Henna Malmipuro kertoo.

Luonnon huomiointi normiksi

Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen ulottuva Raide-Jokeri kulkee peräti viiden kaupunkipuron yli tai sellaisen vieressä. Puroja on kunnostettu ja parannettu osana rakentamista yhteistyössä eri yhdistysten kanssa.

Myös kierrättämisestä löytyy esimerkkejä. Tulvaniityn kevyen liikenteen siltaa rakennettaessa tehtiin ensin työsilta, joka pystyttiin kierrättämään viereisen sillan työsillaksi. ”Usein tällaisten työsiltojen materiaaleja joudutaan kuljettamaan muualle käyttöön tai laittamaan kierrätykseen, mutta nyt onnistuimme käyttämään sitä samassa tarkoituksessa samalla paikalla”, Henna kertoo.

Viikinkaaren työmaalla työntekijältä tuli idea, että kaadettujen puiden runkoja voitaisiin sorvata linnunpöntöiksi. Idea laitettiin käytäntöön, ja alueen asukkaille järjestettiin linnunpönttötalkoopäivä. Puunrungot saivat uuden elämän, eikä niitä tarvinnut kuljettaa mihinkään.

Henna arvelee tilaajien nykyään hoksaavan kierrättämisen jo aiempaa paremmin ja kehityksen menevän enemmän kohti sitä, miten vanhoja materiaaleja voidaan hyödyntää, vaikka rakennetaankin uutta.

”Nykyään ei voi enää olla lyhytnäköinen luonnon suhteen, ja aina olisi pitänytkin ajatella kaukokatseisesti ja pohtia, mitä vaikutuksia toiminnalla on. Yhteiskuntavastuu kuuluu kaikille, ja yrityksissä työskentelee nimenomaan yksilöitä, jotka varmasti omalta osaltaan nauttivat luonnosta.”

Puroja on kunnostettu ja parannettu osana Raide-Jokerin rakentamista. Kuvassa radanvarrelta sijaitseva Haagapuro.

Hennan ajatuksia luonnon huomioimisesta rakentamisen aikana

 Luonto: Maaperä ja kasvit kiittävät, kun rakennetulle alueelle ei istuteta vain tavanomaisia puistoistutuksia, vaan kasvilajeja, jotka alueella luontaisesti viihtyvät. Rakennettuja alueita voidaan ennallistaa ja maisemoida. 

 Ihminen: Luonto on työmaan lähialueiden asukkaille viihtyvyyskysymys ja sillä luodaan parempaa kaupunkia. Luonto ja luonnossa liikkuminen luovat hyvinvointia ihmisille.

 Yritys: Yritysmaailmassa edellytetään usein taloudellista tehokkuutta. Ympäristöystävällisyys ei välttämättä lisää kustannuksia, vaan esimerkiksi kierrätetyt materiaalit voivat tulla jopa edullisemmiksi kuin uutena hankitut.

Raksapodi jakso 70 | Ammattina ympäristöinsinööri

Henna kävi Mikko Merelän ja Jarkko Nymanin haastateltavana Raksapodissa ja kertoi, mitä ympäristöinsinöörin tehtäviin kuuluu. Löydät Raksapodin myös Spotifyistä!