Tuomas Kohvakka on työskennellyt aiemmin muun muassa verstaalla, jossa rakennettiin risteilyalusten kalusteita. Kuopuksen synnyttyä hän jäi vanhempainvapaalle ja haki opiskelemaan materiaali- ja prosessiteknologiaa ammattikorkeakouluun. Kiertotalouskurssin yritysvierailulla Saint-Gobainissa kolahti: työskentelemällä isossa yrityksessä, voi oikeasti vaikuttaa. Hän sai mahdollisuuden tehdä opinnäytetyön yritykselle, pääsi kesätöihin, valmistui joulukuussa 2020 ja loppu onkin historiaa.
"Viimeistään nyt moni alkaa ymmärtää, miksi kiertotalous on kannattavaa ja mitä se tarkoittaa. Itselleni kiertotalous näyttäytyy osana normaalia kielenkäyttöä ja ongelmien ratkaisuja. Se ei ole vain puhetta tai toiveajattelua, vaan oikeasti konkreettisia ratkaisuja”, toteaa Saint-Gobainin kiertotalousinsinööri Tuomas Kohvakka.
Tuomas myöntää, että vastaan tulee välillä ihmisiä, jotka heittävät roskan kuin roskan sekajätteeseen eivätkä näe ympäristönäkökulmaa tarpeeksi motivoivana asiana, jotta kierrätys kannattaisi.
”Jos ympäristöasiat tuntuvat vielä vierailta ja epämääräisiltä, niin talousnäkökulma on helppo ja luonteva tapa kertoa kierrättämisen hyödyistä. Ympäristötyön pitää olla myös kannattavaa – kiertotalous ei ole viherpiipertämistä, vaan se on fiksua taloudenhoitoa. Kiertotaloudessa luodaan nimenomaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia. Kaikki materiaali, jäte ja sivuvirta ovat raaka-ainetta, jolla on aina arvo”, Tuomas kiteyttää.
Lasivillasta Leca-kevytsoraksi
Tuomaksen mukaan rakennusalalla on vaikka millaista potentiaalia ja käyttötapoja hyödyntää esimerkiksi rakennusjätettä. Saint-Gobainissa hän miettii yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, miten erilaiset rakentamisen jätejakeet saadaan uusiokäytettyä mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöä vähän kuormittavasti.
”Olen parhaillaan mukana parissa projektissa, joissa pyrimme löytämään mineraalivillajätteelle uusia käyttötapoja. Hyödynnämme omassa tuotteessamme Leca-kevytsorassa osittain luonnonsavea, ja olemme muun muassa jauhaneet Isoverin tehtaalta tullutta ylijäämämineraalivillaa saven joukkoon. Leca-soran tuotantomääriin nähden tämä pieni käytännön innovaatio voi auttaa pääsemään eroon mineraalivillojen leikkuujätteestä, joka päätyisi muutoin kaatopaikalle.”
”EU-rahoitteisessa H2020 WOOL2LOOP -projektissa olemme testanneet, miten mineraalivillajätteestä saadaan betonin sideainetta korvaavaa raaka-ainetta uusiin vähähiilisiin rakennusteollisuuden tuotteisiin. Toivottavasti näiden innovaatioiden myötä päästään lähitulevaisuudessa tilanteeseen, että kaikki mineraalivillaiset rakennuseristeet päätyvätkin uusiokäyttöön eivätkä kaatopaikalle."
Vaihe 1. Isoverin tehtaalta tuotu prosessijäte on jauhettu ja se päätyy uusiokäyttöön.
Vaihe 2. Jauhettu villa sekoitetaan Lecan Kuusankosken tehtaalla saven joukkoon.
Vaihe 3. Villajauheen ja saven sekoituksesta on tehty Leca-soraa, joita käytetään työmaalla pohjatöissä. Leca-sorasta tulee normaaliakin kevyempää.
Tuomaksen näkökulmia kiertotalouden hyödyistä
|
Luonto: Mitä enemmän käytämme neitseellistä raaka-ainetta, sen haitallisempaa se on luonnon monimuotoisuudelle. Jos rakentamisesta aiheutunut ylijäämä, kuten mineraalivillainen rakennuseriste, hyödynnetään esimerkiksi betonissa, tarvitaan vähemmän neitseellisiä raaka-aineita. Lasivillaeriste valmistetaan itsessäänkin valtaosin kierrätyslasista.