Asiakaspalvelua parhaimmillaan

Vanhan ajan virkamiesmalli on Joensuussa heitetty romukoppaan jo ajat sitten. ”Napit vastakkain” -meininki ei nykymaailmassa enää pure. Joensuussa on hiottu toimintatapoja ja käytäntöjä, jotta rakentajille suunnatut palvelut saadaan joustaviksi ja lupaprosessit mahdollisimman suoraviivaisiksi.

On pohdittu, kuka todellisuudessa on rakennusvalvonnan asiakas: onko se grynderi, jonka kanssa asioidaan vai huoneistoon muuttava loppukäyttäjä? Kenen etuja rakennusvalvonta ajaa? ”Ehkä me katsomme kuitenkin asioita enempi yhteiskunnan näkökulmasta”, Joensuun rakennustarkastaja Jukka Hyttinen päättelee.

Toimintamalleja on hiottu niin, että esimerkiksi kohtuullisen kookkaallekin varastohallille rakennusluvan voi saada viikossa. Keskimääräinen käsittelyaika Joensuun alueella on neljätoista päivää.

Joensuun rakennusvalvonta on Vuoden yhteistyön rakentaja

”Yllätyksenä tuli”, hehkuttaa rakennustarkastaja Jukka Hyttinen kuultuaan, että Joensuun rakennusvalvonta oli valittu Vuoden yhteistyön rakentajaksi Pohjois-Karjalassa 2022.

Valinnan teki Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke ja sen Pohjois-Karjalan johtoryhmä. Palkitsemista ehdottivat urakoitsijat.

Erinomainen palveluasenne ja yhteistyön henki olivat kriteereitä, jotka vakuuttivat johtoryhmän palkitsemaan Joensuun rakennusvalvonnan Vuoden yhteistyön rakentajaksi.

Johtoryhmä arvioi, että rakennusvalvonnan asiakaslähtöisen toimintatavan ja kehittämismyönteisen ilmapiirin ansiosta Joensuun kaupungin houkuttelevuus investointikohteena on todettu kasvaneen. Kaupungissa nähdään enemmän mahdollisuuksia ja ratkaisuja kuin uhkia tai esteitä.

”Hyttisen Jukan johdolla rakennusvalvonnan tiimi palvelee kaupungin kasvua ja kehitystä esimerkillisesti”, johtoryhmä perustelee valintaansa. ”Monet kasvukeskukset voisivat ottaa mallia.”

Kokemusta ja ammattitaitoa

Joensuun rakennusvalvonnassa työskentelee kymmenen henkilöä, kaikki rautaisia ammattilaisia. ”Meillä on hyvä porukka. He tekevät päätöksiä kokemuksella”, Hyttinen vakuuttaa.

Joukossa on myös yksi lakimies. Hän hoitaa puolet ajastaan teknisen toimiston, puolet rakennusvalvonnan asioita. ”Sillä puolella työt ovat lisääntyneet.”

Joensuun rakennustarkastaja painottaa osaavan, asioihin paneutuvan lupa-arkkitehdin tai lupakäsittelijän merkitystä rakennusvalvonnassa. ”Monet hankkeet kehittyvät, kun suunnittelija pääsee kasvotusten arkkitehdin tai lupakäsittelijän kanssa keskustelemaan hankkeesta. Hyvät ideat eivät välttämättä maksa tekijälle mitään.”

Myös Jukka Hyttinen on rakennusalan konkari, helposti lähestyttävä, pientä huumoria silmäkulmassa. Ei heti uskoisi virkamieheksi.

Hän tuli Joensuuhun vuonna 2007. Ennen sitä hän oli ehtinyt hankkia laajan näkemyksen rakentamisesta ja suunnittelutehtävistä. Lama-aikana hän vietti kolme vuotta Saksassa suunnittelijana. Sen jälkeen kokemusta karttui rakennusliikkeen leivissä rakennuttajana ja projektipäällikkönä. Hyttinen uskoo laajasta tehtäväkirjosta olleen paljon hyötyä nykyisessä virassa.

”Kerralla maaliin”

Tänä päivänä viranomaiset tekevät yhteistyötä rakentajien kanssa. ”Rakennusliikkeet ymmärtävät hyvin ajan hengen. Asioita mietitään ennakkoon vähän enemmän”, rakennustarkastaja tiivistää.

Joensuussa palvelua on viety astetta pidemmälle. Kun monessa suuressa kaupungissa rakennuslupien käsittely matelee lausuntoja ja lautakuntien päätöksiä odotellessa, Joensuussa mutkat on suoristettu: Lautakunta on delegoinut kaikki lupapäätökset viranhaltijoille.

”Kun lautakunnan kokoukset pidetään yleensä kerran kuukaudessa, rakennusvalvonta kokoontuu joka viikko. Päätöksetkin saadaan viikon kuluessa”, Hyttinen toteaa.

Hän kertoo kaupungissa olevan käytössä työryhmä rakennuskatselmusmiehet (RKM), johon kuuluvat kaavoittajan, pelastuslaitoksen sekä ympäristöterveydenhuollon edustajat. ”Tiistaisin käymme läpi kaikki siihen mennessä käsittelyyn saapuneet hakemukset. Normaalihankkeissa lausuntokierroksia ei tarvita”, rakennustarkastaja selittää. Varsinkin yhteistyö palotarkastajan kanssa saa Hyttiseltä kiitosta. ”Väitänkin, että paloturvallisuus on Joensuussa tämän takia Suomen huippua.”

”Kun RKM:ssä käsitellään lupahakemuksia, tiedämme heti, mitkä asiat ovat oleellisia.” Rakennusvalvonnan linja on tasapuolinen kaikille. ”Samoille asioille on samat vaatimukset ja samoista asioista tehdään samat päätökset.”

”Se on koettu hyväksi systeemiksi. Ei sen parempaa olla löydetty”, Hyttinen naurahtaa.

”Teemme ratkaisut hyvin nopeasti, siinä keskustelutilanteen yhteydessä, kokemukseen perustuen. Lautakunnissa puolestaan päättäjät ovat yleensä maallikoita, jolloin helposti puhutaan eri asioista sekä käsitteistä, joudutaan nojautumaan esittelijän ammattitaitoon.”

”Monet ammattirakentajat arvostavat nykyisin sitä, että saadessaan meiltä luvan, rakentaja voi huoleti rakentaa luvan mukaisesti, ja luottaa, etteivät siihen puutu naapurit eikä hankkeeseen tule muitakaan esteitä jälkikäteen”, rakennustarkastaja Hyttinen vakuuttaa.

Joensuussa lupakäsittelijä tekee myös työmaakatselmukset. Palaute tulee siten paremmin lupakäsittelijälle, koska hän pääsee tutustumaan luvittamaansa kohteeseen ja havaitsee siellä mahdolliset ongelmakohdat.

”Jos tekee pelkästään lupapäätöksiä eikä käy työmaalla, ei palaute ole samanlaista. Luvankäsittelijän on työmaalla helppo tarvittaessa perustella päätöksiään ja selittää, mihin vaatimukset perustuvat.”

Kun päätöksenteko on viranomaisilla ja lupakäsittelijä suorittaa työmaakatselmukset, luvankäsittelyprosessi lyhenee merkittävästi. Myös rakennuskatselmusmiesten joustava toiminta tehostaa ja nopeuttaa prosessia.

Hyttinen kertoo, että erityisen merkitykselliset hankkeet tai sellaiset, joihin on odotettavissa oikaisuvaatimuksia tai valituksia, viedään suoraan lautakunnan käsiteltäväksi.

Palokatkot oikein

Muutama vuosi sitten Joensuussa otettiin suurempien rakennuskohteiden vaatimukseksi palokatkosuunnitelma. ”Työmaat ovat alkaneet tykkäämään siitä”, Hyttinen kehuu. ”Alkuun se herätti närää.”

”Joskus aikaisemmin käyttöönottotarkastuksessa saatettiin huomata, että palo-osastoa ei oltu tehty oikein. Uusiksi meni ja siitähän se hälinä alkoi”, Hyttinen muistelee. ”Parhaimmillaan jouduttiin purkamaan alakattoja ja tekemään ne uusiksi.”

Rakentajat ovat alkaneet noudattaa palokatkosuunnitelman ohjeita eikä käyttöönotossa esiinny enää tämänkaltaisia ongelmia. Kaikki on tehty asianmukaisesti jo työmaavaiheessa.

Rakennusvalvontojen käytännöt yhtenäisiksi

Joensuu on monen muun kaupungin ja kunnan tapaan mukana rakennusvalvontojen yhtenäisten käytäntöjen laatimisessa. Työtä on tehty yhdessä alan toimijoiden kanssa. Yhteisiä käytäntöjä kuvaavien ns. Topten-korttien tavoitteena on mm. antaa tukea suunnittelijoille ja rakentajille säännösten soveltamiseen, jakaa tietoa, edistää hyvää rakentamistapaa, ennaltaehkäistä virheitä, lisätä rakentamisen sujuvuutta sekä edistää yhteisiä käytäntöjä.

Joensuussa on toivottu suunnittelijoiden tutustuvan verkkosivuilla Topten-korteissa kirjoitettuihin käytäntöihin ennen suunnittelun käynnistämistä tai rakennuslupahakemuksen laatimista. Rakennustarkastaja Jukka Hyttinen kertoo korttien helpottaneen huomattavasti suunnittelua, kun on voinut etukäteen tutustua rakennusvalvonnan tulkintaohjeisiin. Rakentamisen Topten-käytännöistä löytyy mm. valmiita lomakepohjia liitettäväksi mukaan rakennuslupahakemukseen. ”Kun on perehtynyt ohjeisiin ja noudattaa niitä, voi varmistua siitä, että hakemus menee sujuvasti läpi”, Hyttinen opastaa.

Joensuun kaupunki rakennetun ympäristön kehittäjänä

Joensuu on huomattu. Rakennusvalvonta on palkintonsa ansainnut. Byrokratian aitoja madaltava toiminta osana kaupungin määrätietoista rakennetun ympäristön kehittämistä luo positiivista kuvaa maailmalle. Suoraviivaistettuihin lupaprosesseihin tähtäävän palvelukulttuurin maine on kiirinyt ympäri Suomen.

Kaupungin johto antaa täyden tukensa rakennusvalvonnan kaupungin imagoa kohottavalle toiminnalle.

”Joensuun kaupungin rakennusvalvonnan sujuva toiminta tarkoittaa rakennushankeprosessien ripeää etenemistä, joka on näkynyt erittäin vilkkaana rakentamisena ja alueella toimivien rakennusliikkeiden arvostuksena kaupunkia kohtaan”, toteavat Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen ja kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.

Teksti: Heikki Luukkonen

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä