Jätteetön työmaa – utopiaako?

Toisen roska on toisen aarre, kuuluu vanha sanonta. Tänä päivänä se on saanut lisämerkityksen, koska käytännössä kaikki materiaalit ovat kierrätettäviä. Jos aarteen kippaa jätteeksi, se rasittaa sekä lompakkoa että ympäristöä. Rakennustyömaillakin aiemmin sekajätteeksi luokiteltu materiaali muuttuu nykyisin kierrättämällä uudeksi käyttökelpoiseksi tuotteeksi.

HSE-asiantuntija Johanna Pakarinen viimeistelee parhaillaan rakennustekniikan insinöörin tutkintoa. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toiminut Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisen ympäristövastaavana, turvallisuusasiantuntijana, työsuojelupäällikkönä ja työnjohtajana.

Skanskan HSE-asiantuntija Johanna Pakarinen on työskennellyt yli kymmenen vuotta Skanskassa ja tukee sekä opastaa Skanskan työmaahenkilöstöä hyvinvointi-, työturvallisuus- ja ympäristöasioissa. Hänestä vuosien aikana ympäristöasioissa on otettu valtava harppaus parempaan. Muutosta on tapahtunut paitsi osaamisessa ja tietoisuudessa myös asenteessa.

Johannan vastuulla on myös työturvallisuus- ja ympäristöasioista tiedottaminen työmaille. Hän nostaakin terminologian tärkeyden ympäristöasioista puhuttaessa.

”En esimerkiksi itse haluaisi puhua jätteestä vaan ylijäämästä. Pelkkä jäte-sana vie ajatukset siihen, että käsittelemme käyttökelvotonta materiaalia. Monesti kyseessä on kuitenkin tuote, joka on käyttökelpoinen. Tällainen tuote voi olla esimerkiksi työmaalla kipsilevy, josta on lähtenyt pala pois. Rakennusalalle on tullut paljon toimijoita, jotka ottavat ylijäämää vastaan ja tuottavat uutta käyttökelpoista materiaalia”, sanoo Johanna.

Siistiä jälkeä lajittelemalla

Johannan mukaan nolla sekajätettä ei ole utopiaa ja lähes kaikkea voi kierrättää. ”Esimerkiksi Puijonkuppeen As. Oy Kuopion Kiurun työmaalla lajitellaan peräti 14 eri jaetta. Työmaa on pysynyt huomattavan siistinä, koska työmaalla kerätään jätejakeet erikseen heti syntypaikalla. Jätteille löytyy omat paikat, jonne työntekijöiden on helppo laittaa materiaalit suoraan. Hyvin ahtaalla tontilla yhtä laajamittaisen lajittelun järjestely vaatii enemmän suunnittelua.”

”Työmaalla kiinnitetään huomiota kunnolliseen perehdytykseen, jossa kerrotaan tietoa syntypaikkalajittelusta ja sitä valvotaan työmaalla tehokkaasti. Työmaatiimi on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen sekajätteettömästä työmaasta, joten lajittelu on saatu yhteisvoimin onnistumaan hienosti”, Johanna kertoo. Kehitys kehittyy myös ympäristöasioissa, ja Johanna uskookin kiertotalouden olevan lähitulevaisuudessa arkea kaikilla työmailla.

”Oma poikani oli kesätöissä raksalla. Hänelle oli itsestäänselvyys, että kierrättäminen ja jätehuolto toimii työmaalla. Erityisesti nuoret ovat tiedostavia, ja toimialan houkuttelevuuden kannalta on tärkeää, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota.”

Johannan näkökulmat lajittelun ja kierrättämisen hyödyistä

  • Luonto: Materiaalien kierrättämisellä varmistamme, ettei materiaaleja mene hukkaan ja säästämme samalla luonnonvaroja. Työmaalta ei myöskään päädy roskia luontoon ja vesistöihin.
  • Ihminen: Erityisesti isoissa aluehankkeissa työmaat ovat läsnä lähiyhteisön arjessa useita vuosia. Onkin tärkeää, että varmistamme siistin lähiympäristön alusta alkaen. Mitä enemmän kiinnitämme huomiota jätteiden lajitteluun, sen siistimpää on myös työmaalla. Ja kun työmaa on siisti, ei roskaakaan lentele lähiympäristöön. Työmaalla siisteydellä on suora yhteys myös turvallisuuteen. Kun tavaroita ja roskia ei loju maassa, estetään kompastumisista aiheutuvat tapaturmat.
  • Yritys: Sekajätteen kippaaminen kuormittaa ympäristöä mutta tulee myös kalliiksi. Kierrättäminen on siis kustannussäästö. Lisäksi epäsiisti työmaa luo mielikuvaa yrityksestä, jossa ei huolehdita asioista. Yhdestä sotkuisesta työmaasta voikin tulla mainehaittaa koko yritykselle. Työmaa-aidan sisäpuolella siisteydellä on merkitystä myös hyvinvoinnille.

Pähkinänkuoressa

  • Skanska on maailmanlaajuinen rakennus- ja projektikehitysyritys, joka työllistää 32 000 henkilöä Pohjois-Amerikassa, Isossa-Britanniassa, Keski-Euroopassa ja Pohjoismaissa. Suomessa työskentelee noin 2 100 henkilöä.
  • Skanskan maailmanlaajuisena ilmastotavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.
  • HSE-lyhenne tulee sanoista Health, Safety ja Environment eli terveellisyys, turvallisuus ja ympäristö, jotka linkittyvät toisiinsa.
  • HSE-asiantuntijan tehtävänimike on tuttu muilla teollisuudenalan yrityksillä. Skanska on ensimmäinen rakennusalan yritys, joka on ottanut tehtävänimikkeen käyttöönsä. Tätä ennen yrityksessä on ollut turvallisuusasiantuntijoita ja ympäristöasiantuntijoita. Nyt HSE-asiantuntijan nimikkeellä työskentelee osaajia Skanskan pääkonttorin lisäksi eri alueilla ja työmailla.

Lue lisää Skanskasta

Lue lisää Skanskan ympäristövastuullisuudesta

Teksti: Sari Perento

Kuvat: Johannan kotialbumi

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä