Rakennusteollisuus RT teetti hiljattain valtakunnallisen tutkimuksen rakennusalan ammatilliseen koulutukseen hakeutumisesta ja opintojen keskeyttämisestä. Isoksi rakenteelliseksi ongelmaksi paljastui, että alan koulutus vetää heikoiten siellä, missä rakennetaan eniten. Rakentajille on runsaasti töitä myös Kuopion seudulla, mutta koulutukseen hakijoita tarvittaisiin lisää.
Rakennusalan kehittäminen ja vetovoiman kasvattaminen on koko yhteiskuntamme etu. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa ja ylläpitää maamme infrastruktuuria, kuten asuin-, työ- ja vapaa-ajan tiloja sekä liikenne-, vesihuolto- ja energiahuoltoverkkoa. Yhdessä ne ovat perusta yhteiskunnan toimivuudelle ja elinkeinoelämälle. Rakennetun ympäristön uudistaminen on myös ilmastotavoitteiden toteutumisen ehto. Rakennusalalla pääsee konkreettisesti edistämään kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Rakennusteollisuus RT:n teettämän tutkimuksen osoittama toinen valtakunnallinen kipupiste on naisten pieni osuus rakennusalan perustutkinnossa (7 %) ja talotekniikan perustutkinnossa (3 %). Raskaaksi mielletty ala ei enää usein vaadi erityistä fyysistä voimaa, vaan yhä enemmän kykyä käyttää digitaalisia työkaluja sekä tarkkuutta ja huolellisuutta. Kyseessä ei siis ole miesten tai naisten ala, vaan monelle ja moneen työuran vaiheeseen sopiva merkityksellinen valinta. Myös ammatinvaihtoa pohtivan kannattaisi rakastua raksaan.
Savon ammattiopiston erityinen vahvuus rakennusalan kouluttajana on aktiivinen ja toimiva työelämäyhteistyö. Henkilökohtaisten suunnitelmiensa mukaan etenevillä opiskelijoilla on runsaasti mahdollisuuksia työelämässä oppimiseen yrityksissä, ja enemmänkin tulevia ammattilaisia moneen yritykseen toivottaisiin. Ylä-Savon ammattiopisto on vahva maanrakennusalan kouluttaja. Monipuolinen opiskelu toteutetaan nykyaikaisella konekalustolla ja tiiviissä yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Rakennusalalla myös oppisopimuskoulutus vetää hyvin. Opiskelijat voivat suorittaa työsuhteisesti oppisopimuksella joko osia opinnoistaan tai kokonaisen tutkinnon. Monelta osin on siis syytä iloon, mutta oppilaitos ja elinkeinoelämä jakavat yhteisen huolen alan osaajien saatavuudesta.
Tarjolla on selkeitä urapolkuja, joita pitkin voi edetä osaamistaan kehittäen työntekijästä työnjohtajaksi ja aina ylempiin johtotehtäviin tai erilaisiin asiantuntijatehtäviin asti. Tälle polulle mitä sujuvin reitti alkaa ammatillisesta koulutuksesta.
Katso myös:
Maija Savolainen
Yhteyspäällikkö, Savon ammattiopisto
Tarmo Voutilainen
Työelämäkoordinaattori, Ylä-Savon ammattiopisto
Kimmo Anttonen
Itä-Suomen aluepäällikkö, Talonrakennusteollisuus ry
Pekka Lyytikäinen
Pohjois-Savon ja pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja, INFRA ry
