Suomessa asumisen hinta on noussut maltillisesti. Päätekijä hyvän tilanteen taustalla on ollut riittävä asuntorakentaminen, jonka kivijalkana on jo vuosia ollut vapaarahoitteinen asuntotuotanto. Tänään julkaistu asuntopoliittinen ohjelma nojaa kuitenkin liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon, Rakennusteollisuus RT arvioi.
Pitkään valmisteilla ollut, hallitusohjelmaan perustuva kahdeksanvuotinen asuntopoliittinen ohjelma julkaistiin tänään. Rakennusteollisuuden mielestä ohjelma ei tunnista asuntomarkkinoiden toimivuutta ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon merkitystä ja edellytyksiä riittävästi.
”Vapaarahoitteisella tuotannolla varmistetaan asuntotuotannon riittävyys siellä, missä tarve on suurin, ja tällä jarrutetaan asumisen hinnan nousua”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttaa.
ARA-tuotannon eli valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osuus on ollut viidesosa asuntorakentamisen kakusta. Se toimii markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä sekä suhdannetilanteen tasaajana.
”Jotta takaamme asuntojen riittävyyden ja kohtuuhintaisen asumisen myös jatkossa, perusedellytyksenä on kuitenkin riittävä vapaarahoitteinen tuotanto. Ennusteiden mukaan Suomeen tulisi rakentaa 700 000 asuntoa vuoteen 2040 mennessä, joka tarkoittaa noin 35 000:tta asuntoa vuodessa. Tarve kohdistuu suurimmille kaupunkiseuduille.”
Rahoituksen saatavuus ja sääntely vaikuttavat asuntomarkkinoiden toimivuuteen
Kasvavaan asuntotarpeeseen pitää vastata riittävällä ja oikein sijoittuneella tonttitarjonnalla sekä turvaamalla rahoituksen saatavuus niin asunnonostajan kuin rakennusliikkeiden kannalta.
”Taloyhtiölainojen sääntely on tulossa vuoden 2022 aikana, ja nyt esitetyn asuntopoliittisen ohjelman mukaan tullaan arvioimaan myös taloyhtiölainojen lyhennysten vähennyskelpoisuutta asuntosijoittamisessa. Esitetyillä säänteilyllä voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia asuntotuotantoon. Esitettäessä asuntomarkkinoille täysin uutta sääntelyä on arvioitava myös muutosten vaikutukset markkinoihin ja asuntojen kysyntään sekä tarjontaan”, Aleksi Randell tähdentää.
Pankit arvioivat jo sekä kotitalouksien että rakennusliikkeiden maksukykyä ja vakuuksien riittävyyttä. Ne ovat jo kiristäneet lainoitustaan. Vireillä oleva Basel III -sääntely uhkaa kiristää rahoitusta entisestään.
”Erityisesti taloyhtiölainojen lyhennysten vähennysoikeuden rajoitukset kohdistuvat niihin yksityishenkilöihin, jotka haluavat sijoittaa asuntoihin. Viime kädessä tämä vähentää asuntojen rakentamista etenkin alueilla, joilla on eniten pulaa vuokra-asunnoista, mikä vaikuttaisi myös työvoiman liikkuvuuteen. Valtion verotulot vähenisivät, sillä asuntorakentamiseen sijoitetusta eurosta palautuu yhteiskunnalle 46 prosenttia veroina ja erilaisina maksuina.”
MAL-sopimusten huomioiminen ja kotitalousvähennyksen laajentaminen hyviä avauksia
Rakennusteollisuus RT tunnistaa tänään julkistetussa ohjelmassa myös hyviä piirteitä. Ohjelmassa on huomioitu MAL-sopimusten merkittävä rooli ja sen tuoma lisäarvo maankäytön, asumisen ja liikenteen kokonaisuudessa. Tällä on merkitystä hiilineutraalisuustavoiteisiin pyrittäessä.
Hyvää on myös ohjelmassa mainittu ASP-lainojen ehtojen päivittäminen, jolla tuetaan nuorten edellytyksiä hankkia omistusasunto sekä työeläkevakuutusyhtiöiden mahdollisuutta käyttää vierasta pääomaa vuokra-asuntojen rakentamiseen.
Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiön remontteihin ja kannustaminen korjausremontteihin on kannatettavaa sekin, koska se pidentää rakennusten käyttöikää ja työllistää, ja on myös toimiva ja tehokas tapa torjua harmaata taloutta.
Lisätietoja:
Aleksi Randell, toimitusjohtaja
aleksi.randell(@)rakennusteollisuus.fi
puh. 09 1299 201
Anu Kärkkäinen, johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen(@)rakennusteollisuus.fi
puh. 050 337 6699, 09 129 9239
