Kuopion kuntavaalipaneeli ruoti kaupunkirakennetta

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin Kuopion kuntavaalipaneelissa neljä suurimman puolueen ehdokasta ruoti verkossa kaupungin kehittämistä rakentamisen näkökulmasta.

Panelisteina olivat keskustasta kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Aleksi Eskelinen (alhaalla vasemmalla), kokoomuksesta kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Allu Koskinen (alhaalla keskellä), SDP:stä kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Jaakko Kosunen (alhaalla oikealla) sekä vihreistä kaupunginhallituksen jäsen Harri Auvinen (ylhäällä oikealla). Mukana oli myös Kuopion Tilapalvelujen toimialajohtaja Hannu Väänänen. Puheenjohtajana toimi ohjaaja-yrittäjä Ismo Apell (ylhäällä vasemmalla).

Paneelin alustuspuheenvuorossa Talonrakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell muistutti, että lähes kaksi kolmannesta kuntien varallisuudesta on sitoutunut kiinteistöihin, minkä vuoksi niiden pitkäjänteinen ylläpito on tärkeää kuntataloudelle. Niinpä kiinteistöjen ja infran korjausrakentamisen tuplaaminen olisi tarpeen mittavan korjausvelan pienentämiseksi. 

Randellin mukaan jokainen rakentamiseen investoitu euro tulee kerrannaisvaikutuksineen kaksinkertaisesti takaisin julkishallinnolle muun muassa verotuottoina ja työpaikkoina. Hän kehoitti kuntia kaavoittamaan rakennusmaata riittävästi ja ripeästi, investoimaan joukkoliikenteeseen ja sujuvoittamaan viranomaistoimintaa. Kuntien elinvoiman moottorina on kasvu. Siinä kannattaa tukeutua elinkeinoelämään.

Aleksi Randell kävi puheenvuorossaan läpi tulevaisuuden kunnan rooleja.

Kuopion korjausrakentaminen tyydyttävällä tasolla

Kuopion korjausrakentamisen taso sai panelisteilta tyydyttävän arvion. Korjausvelkaa on 70-80 milj. euroa. Sitä pyritään supistamaan samalla kun investoidaan uudisrakentamiseen merkittävästi muun muassa miljardiluokan Savilahti-projektissa. Toimialajohtaja Hannu Väänäsen mukaan infran tila on hyvämiinuksen ja tyydyttäväplussan tienoilla. 

– Kuopio investoi talonrakentamisen ja kunnallistekniikan peruskorjaukseen vuositasolla kaikkiaan lähes sata miljoonaa euroa. Tällä panostuksella on saatu korjausvelan kasvu taittumaan, mutta haasteita on edelleen. 

Aleksi Eskelinen muistutti riittävästä asuntotarjonnasta. Nykyisellään uudisrakentaminen tuottaa Kuopioon noin 1200 uutta asuntoa vuodessa. Se on hänen mukaansa kestävä taso. Samalla on huolehdittava myös vanhempien lähiöiden elinvoimaisuudesta muun muassa täydennys- ja korjausrakentamisella. Matkuksen logistiikka-alue kuuluu merkittäviin kehityskohteisiin. Infrarakentamisessa Eskelinen piti talonrakentamisessa yleistynyttä allianssimallia harkinnanarvoisena vaihtoehtona.

Harri Auvinen näki, että kunnallisessa talon- ja infrarakentamisessa on kehittämistä myös vanhemman rakennuskannan ja kunnallistekniikan osalta. Hän antoi tunnustusta Kuopion ilmastointiystävällisistä energiaratkaisuista ja yllytti panostamaan enemmän maalämpöön sekä aurinkopaneeleihin. Auvinen toivoi yksityisiä investointeja lisää Savilahden alueen kehittämiseen. 

Jaakko Kosunen piti sisäilmaongelmien korjaamista ensiarvoisena kaupungin kiinteistöissä niiden terveyshaittojen vuoksi. Hän myös peräänkuulutti täydennysrakentamista, kaupunkikokonaisuuden säilyttämistä ehjänä ja palvelurakenteen turvaamista riittävänä eri puolilla laajentunutta kaupunkia. 

Allu Koskinen muistutti kaupungin kroonisesta talouden alijäämästä ja kumppanuusverkostojen luomisesta sekä yhteistyöstä yrittäjien kanssa. Hänen mukaansa kaupungin kannattaa panostaa matkustajasataman alueen kehittämiseen vesimatkailun elvyttämiseksi. 

Henkilöstöä lisää suunnitteluun 

Kuopion maankäytössä, kaavoituksessa, rakennusluvituksessa ja -valvonnassa panelistit näkivät kehittämistä henkilöstövoimavarojen lisäämisellä ja asiakaspalvelun parantamisella. Aleksi Eskelisen mukaan kesän jälkeen onkin tulossa lisäresurssia kaupunkisuunnitteluun. 

Panelisteilta löytyi kaavoituksen ja yleensäkin rakentamisen asiakaspalvelun nopeuttamiseen ideoita kuten allianssimallin hyödyntämistä ja koulutusta. Esimerkiksi Oulun kaupunki on tarjonnut myynti- ja asiakaspalvelukoulutusta henkilöstölleen. Samalla on kuitenkin muistettava, että eduskunnassa oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus vaikuttaa olennaisesti kuntien kaavoitukseen sekä maankäytön suunnitteluun ja toteutukseen. 

Duoratahanke nousi esille 

Kuopion ja valtion MAL- eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus sai myötäkaikua panelisteilta. Se antaa Aleksi Eskelisen mukaan hyvää selkänojaa ja puitteita Kuopiolle kaupunkirakenteen sekä joukkoliikenteen kestävään kehittämiseen ilmastotavoitteet huomioon ottaen. Esimerkiksi uusille puurunkoisille rakennuksille on luvassa 5000 euron valtionavustus asuntoa kohti. 

Eskelinen ja Kosunen nostivat esille duoratahankkeen Savonradan viereen palvelemaan alueellista joukkoliikennettä Iisalmi-Kuopio-Suonenjoki -välillä. Sillä olisi merkittävä suotuisa vaikutus  Kuopion talousalueen työmatkaliikenteeseen ja siten asumiseen sekä ilmastotavoitteisiin.

Kuopion kaupunki aikoo panostaa kasvukeskuksena jatkossakin asunto- ja toimitilatuotannon kaavoitukseen sekä joukkoliikenneratkaisuihin. Uudessa osin vielä rakenteilla olevassa Kuopion Portti -matkakeskuksessa yhdistyvät nämä kaikki asiat.

Savilahti on kärkihanke 

Tulevan valtuustokauden tärkeimmäksi rakennetun ympäristön kärkihankkeeksi panelistit noteerasivat yksimielisesti Savilahden kampus-, asunto- ja yritysalueen. Jaakko Kosunen huomautti, että suureen sote-uudistukseen on varauduttava rakennuskannankin osalta. Merkittävä investointikohde on Allu Koskisen mukaan myös Harjulan sairaalan peruskorjaus. Aleksi Eskelinen nosti esiin kokous- ja kongressitalohankkeen matkailubisneksen edistämiseen liittyen. 

Harri Auvisen mukaan myös Neulamäen ja Neulaniemen alueen kehittäminen vaatii panostuksia kuluvalla vuosikymmenellä. Hän heitti pohdittavaksi, mikä on 2030-luvun ja sen jälkeisen Kuopion kaupunkirakenteen viisasten kivi. 

Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen aluepäällikkö Kimmo Anttonen muistuttaa, että rakennetun ympäristön merkitys korostuu, kun sosiaali- ja terveysalan kehittäminen siirtyy suuressa lakiuudistuksessa kunnilta maakuntahallinnolle. Se aiheuttaa muutospaineita sote-toimitiloisssa uuden rakentamiseksi sekä entisten tilojen korjaus- ja muuntorakentamiseksi. 

– Tulevilta päättäjiltä edellytetään visioita ja rohkeutta investoida kuntien kestävään kasvuun ja uudistumiseen. Kunnallisvaaleissa kannattaa kansalaisten tutkailla ehdokkailta, millä reunaehdoilla ja suuntaviivoilla kotikuntaa kehitetään uudella nelivuotisella vaalikaudella. 

Katso tallenne paneelikeskustelusta

Teksti: Ilpo Lommi
Kuvat: Ilpo Lommi & paneelikeskustelun tallenne

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä