Elinkeinoelämän järjestöt: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menossa väärään suuntaan – sääntely lisääntyy ja monimutkaistuu

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus menee väärään suuntaan, toteavat elinkeinoelämän järjestöt. Jos kaavoitusta ja luvitusta ei joustavoiteta, esimerkiksi investoinnit ja liikenneuudistukset eivät nopeudu.

kuva: Kuvatoimisto Kuvio

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lainsäädännön kokonaisuudistuksista. Sen tavoitteena on muun muassa sujuvoittaa kaavoitusta ja lupien käsittelyä. Se on olennaista esimerkiksi yritysten investoinneille. Investoinnit puolestaan ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen talouskasvulle ja työllisyydelle.

Kaavoituksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamiseen ja asuntojen tarjontaan, työpaikkojen sijoittumiseen ja palveluiden saatavuuteen.

Uudistus on loppusuoralla. Näyttää siltä, että tavoite on unohdettu täysin: sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Uusi laki ei siis ole lunastamassa niitä odotuksia, joita hallitus sille asetti. Näin toteavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Energiateollisuus, Kaupan liitto, Keskuskauppakamari, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Rakennusteollisuus RT, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Yrittäjät ja Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL.

Esitystä pitää muuttaa

Jotta kaavoitus ja lupien myöntäminen helpottuvat, elinkeinoelämän järjestöt vaativat useita muutoksia valmisteilla olevaan esitykseen:

Kaavoitusta ja lupien myöntämistä on nopeutettava. 

Viranomaisten päätösten käsittelyaikojen ennakoitavuus on tärkeää kansalaisille ja yrityksille. Lupaprosesseissa on otettava tämä huomioon paremmin.

Viranomaiset pitää velvoittaa ilmoittamaan arvio sitä, kuinka kauan kaavamenettely kestää.

Lupaprosesseille tarvitaan lakiin myös määräaika.

Kaavoitusta ei pidä monimutkaistaa. 

Kaupunkiseutusuunnitelmasta ei pidä säätää laissa, koska se jäykistäisi koko kaavoitusjärjestelmää ja muuttaisi sen menettelyjä raskaammaksi. Pitää määritellä selkeästi, mitkä ovat viherrakenteen oikeusvaikutukset, jotta tiedetään, millainen maankäyttö on mahdollista.

ELY-keskusten valvonnan piiriin tulee jatkossakin kuulua vain valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä asioita.

Julkisen ja yksityisen yhteistyötä kaavoituksessa tulee edistää laissa. 

Kiinteistön omistajan pitää voida tehdä hankettaan koskeva aloite ja valmistella kaava kunnan päätettäväksi.

Kaavoituksen ohjaus- ja päätösvalta tulee kaikissa tapauksissa säilyttää edelleen kunnilla. Yksityisten toimijoiden osaamisen ja resurssien hyödyntäminen on kunnille mahdollisuus tehostaa maankäytön tavoitteiden toteuttamista, ei uhka.

Maankäytön maksujen on oltava ennakoitavia ja kohtuullisia. 

Ehdotettu maankäyttösopimusjärjestelmä ei anna maanomistajalle keinoja arvioida hankkeen kannattavuutta etukäteen. Kustannukset pitää voida ennakoida, jotta kiinteistöjä ja laajempia kokonaisuuksia voi kehittää taloudellisesti kannattavasti. Maankäyttömaksujen on vastattava todellisia kunnalle aiheutuvia kustannuksia ja oltava kohtuullisia sekä läpinäkyviä.

Jos näitä muutoksia ei tehdä, yritysten on vaikea investoida, kasvaa, tarjota työtä ja virkeyttä kuntiin. Suomi tarvitsee kunnolla uudistetun lain, joka tarjoaa keinot kehittää sekä harvaan asuttuja seutuja että kasvukaupunkeja. Nykymuodossaan uudistus ei anna tähän keinoja.


Katso myös

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä