Ilmanvaihdon sulkeminen on riskialtis keino säästää energiaa

Sisäilmayhdistyksen julkaisemalla Hyvä sisäilma -suosituksella on Rakennusteollisuus RT:n mielestä hyvä tarkoitus, mutta se voi kääntyä pyrkimystään vastaan. Jos esimerkiksi koulussa on vanha, huonosti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä ja vaurioituneita rakenteita, ilmanvaihdon sulkeminen käyttöajan ulkopuolella on arveluttava tapa yrittää edistää energiatehokkuutta ja sisäilmaa.

Sisäilmayhdistys ja kymmenen kaupungin muodostama Kuntien sisäilmaverkosto ovat laatineet yhdessä suosituksen ilmavavaihdosta ei-jatkuvakäyttöisissä rakennuksissa.

Suosituksessa ohjeistetaan keskeyttämään ilmanvaihto esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa pääsääntöisesti silloin, kun rakennuksissa ei ole ketään. Ilmanvaihtoa käytettäisiin lyhyesti jaksotettuna ja vähintään tunnin tilojen käytön päättymisen jälkeen. Se tulisi käynnistää kaksi tuntia ennen käyttäjien saapumista.

Jaksottaisen ilmanvaihdon sijasta esimerkiksi viikonloppuisin ja loma-aikoina voitaisiin suosituksen mukaan pitää ilmanvaihto päällä jatkuvalla osateholla, mutta se ei ole mahdollista kaikissa järjestelmissä.

”Rakennuksia ja teknisiä ratkaisuja on kovin erilaisia ja eri kuntoisia. Myös kuntien osaaminen ja resurssit vaihtelevat suuresti. Siksi yhden ohjeen soveltaminen kaikkeen on vaikeaa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Jos vaikka rakennuksen painesuhteet ovat pielessä, oikea ratkaisu tuskin on se, ettei ilmanvaihtoa käytetä öisin.

”Oikea tapa reagoida olisi korjata epäkunnossa olevat järjestelmät ja sitten miettiä niiden järkevää ja käyttötarpeen mukaista käyttöä. Energiansäästöön on käytettävissä paljon keinoja, kuten tehokas lämmöntalteenotto. Säästöjä ei tulisi koskaan hakea terveyden kustannuksella”, Aleksi Randell toteaa.

Korjaamisen lisäksi on huolehdittava erityisesti käyttöönotosta, käyttäjien osaamisesta, kunnossapidosta ja seurannasta.

Randell pitää sinänsä myönteisenä sitä, että ilmanvaihtoon kiinnitetään huomiota. Joissain tapauksissa suositus voi parantaa nykyistä tilannetta, sillä osassa kuntia rakennusten ilmanvaihto pidetään kokonaan pois kytkettynä niiden ollessa tyhjinä.

Usein ajatellaan, että kosteuskuormaa ei lainkaan synny, jos rakennuksessa ei ole ihmisiä. Myös ulkoiset kosteuskuormat voivat päästä rakenteisiin, ja kesällä loma-aikaan esimerkiksi rankkasateet ja helteet yhdessä voivat luoda melkoisen trooppiset olosuhteet sisälle, jos ilma ei vaihdu.

”Jos suositukseen ja etenkin sen taustamuistioon perehtyy kunnolla, niissä on paljon hyvää tietoa. Pelkona on kuitenkin ohjeiden yksioikoinen tulkinta ja että tarvittavat korjaukset jätetään tekemättä. Siksi tässä mennään mielestämme riskirajoilla”, Randell summaa. 


Katso myös:

Merja Vuoripuro  Viestintäjohtaja

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä