Yritykset ja ammattikorkeakoulut tarvitsevat toisiaan: Talonrakennusteollisuudelta opetukseen 211 000 euroa

Talonrakennusteollisuuden viisi piiriyhdistystä lahjoittavat 13:lle maamme ammattikorkeakoululle yhteensä 211 000 euroa. Lahjoituksilla halutaan olla mukana varmistamassa, että osaavia rakennusmestareita ja -insinöörejä valmistuu riittävästi ja työllistyy työelämän tarpeisiin.

Lahjoitukset ovat osa ammattikorkeakoulujen vuoden lopussa päättyvää vastinrahakeräystä. Keräyksessä yksittäinen ammattikorkeakoulu on voinut saada valtiolta rahoitusta sen mukaan, kuinka hyvin se on onnistunut itse keräämään pääomaa yksityiseltä sektorilta.

Varainhankinta on yksi osa oppilaitosten ja yritysten välistä tärkeää yhteistyöpakettia, jonka merkitys tulevaisuudessa vain kasvaa.

”Vaikka vastinrahakeräys nyt päättyykin, yhteistyö jatkuu. Tämä oli hyvä liikkeellelähtö, joka vahvisti entisestään yritysten ja ammattikorkeakoulujen välistä vuoropuhelua. Varainkeruu on tärkeä osa yhteisyötä, mutta vähintään yhtä tärkeää on kaikki se muu yhteistoiminta, mitä yritysten ja oppilaitosten välille on syntynyt”, Metropolia ammattikorkeakoulun rehtori Riitta Konkola korostaa.  Metropolia on yksi niistä ammattikorkeakouluista, jotka saivat lahjoituksen, se tuli Uudenmaan piiriltä.

Myös Talonrakennusteollisuuden toimitusjohtaja Kim Kaskiaro on vakuuttunut vuoropuhelun tärkeydestä rakennusalan koulutuksissa.

”Yhteistyön yritysten ja oppilaitosten välillä pitää olla elävää ja käytännönläheistä. Esimerkiksi yrityksissä työskentelevien rakennusalan ammattilaisten toimiminen koulujen opetustehtävissä on erittäin tervetullutta. Opetus pysyy ajan hermolla ja opiskelijoiden motivaatio korkealla, kun opetuksella on suora yhteys oikeaan työelämään”, Kaskiaro uskoo.

Samoilla linjoilla on Seinäjoen ammattikorkeakoululle lahjoituksen tehneen Pohjanmaan piirin uusi puheenjohtaja Mikael Snellman.

”Käytännönläheinen koulutus ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö luovat hyvät valmiudet tuleville osaajille. Välitöntä tarvetta on eniten työnjohtajista, mutta ala on laajasti tärkeä työllistäjä tulevaisuudessakin”, Snellman toteaa.

Ammattikorkeakoulut tekevät paljon tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa yritysten kanssa. Yrityksissä voidaan miettiä, miten ne voivat parhaiten hyötyä yhteistyöstä, ja mihin niiden lahjoittamat rahat menevät.

Vuorovaikutus yritysten kanssa on ollut pääosin sitä, että opiskelijat ovat töissä harjoittelijoina yrityksissä tai tekemässä opinnäytetöitä. Yrityksen puolelta voi tulla henkilö opettamaan tiettyä oppiainetta. Lahjoitusrahat kohdentuvat esimerkiksi opetuksen asiantuntijuuden tai voimavarojen lisäämiseen tai laiteinvestointeihin. 

Yksi lahjoitusten saajista oli Oulun ammattikorkeakoulu Oamk.

”Rakentamisen tietomallintamisen koulutus on Oamkissa Suomen mittakaavassa huippuluokkaa ja toivomme, että lahjoituksemme myötä se nousee kirkkaaksi ykköseksi”, kertoo lahjoituksen tehneen Talonrakennusteollisuus Pohjois-Suomen puheenjohtaja Marko Palonen.

Lahjotuksia on voinut tehdä korkeakouluille vuodesta 2008 alkaen siten, että lahjoittaja saa siitä verohyödyn. Monet lahjoittajatahot ovat tehneet yhteistyötä useiden vuosien ja jopa vuosikymmenten ajan. Koulujen ja yritysten yhteistyötä tarvitaan jatkuvasti, jotta rakennusalan koulutus kehittyy yhä enemmän työelämän tarpeita vastaavaksi.

Talonrakennusteollisuus ry:n piiriyhdistysten lahjoituksen saaneet oppilaitokset ovat:

  • Uusimaa: Metropolia AMK, 40 000 €
  • Lahti-Kymi: Xamk (Kaakkois-Suomen amk), 10 000 €, Saimia/LUT konserni, 10 000 €
  • Satakunta: Satakunnan AMK, 11 000 €
  • Lounais-Suomi: Turun AMK, 20 000 €                          
  • Itä-Suomi: Savonia AMK ja Karelia AMK, yhteensä 10 000 €            
  • Sisä-Suomi: Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK, 30 000 €, Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, 10 000 €, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, 10 000 €
  • Pohjanmaa: Seinäjoen ammattikorkeakoulu SeAMK, 10 000 €, Novia, 10 000€
  • Pohjois-Suomi: Oulun ammattikorkeakoulu OAMK, 20 000 €
  • Lappi: Lapin AMK, 20 000 €
Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä