Marraskuussa julkistettu ehdotus uudesta välimallista näyttää varsin hyvin täyttävän siihen kohdistuvat risteävät odotukset. Selvitysmiehenä toimineen ARAn ylijohtajan Hannu Rossilahden mukaan mallista on pyritty tekemään toimijoille aidosti kiinnostava, valtiolle kustannustehokas ja vuokra-asukkaita palveleva. Malli on myös suunniteltu kestämään aikaa ja taipumaan vaihteleviin suhdanteisiin.
Lyhyellä ja joustavalla korkotuella on tarkoitus houkuttaa vuokra-asuntojen tuotantoon yksityisiä vuokrataloyhteisöjä ja kiinteistösijoittajia, myös pienempiä ja uusia toimijoita. Selvitysraportissa arvioidaan, että uudella korkotukilainalla rakennettaisiin 1 500–3 000 asuntoa vuosittain pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Määrä riippuu sopivien tonttien saatavuudesta ja siitä, paljonko ARAlle varataan tuotantoon käyttövaltuutta.
RT muistuttaa, että ilman tontteja paraskaan tukimalli ei lisää tuotantoa. Valtion onkin nyt tehtävä kaikkensa, jotta kuntien kanssa käynnissä olevissa maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevissa aiesopimusneuvotteluissa päästään aikeita pidemälle. Jatkossa myös uusi korkotukimalli on tarkoitus kytkeä osaksi MAL-sopimuksissa mainittua ARA-tuotantoa.
Lyhyessä korkotukimallissa vuokra perustuu rajoitusaikana omakustannusperiaatteeseen. Vuokratasosta ei tule niin edullinen kuin pitkällä korkotuella tuotetuissa asunnoissa, mutta se jää alle markkinavuokrien. Lisäksi kasvava tarjonta hillitsisi osaltaan yleistä vuokrien nousua.
Ympäristöministeriö jatkaa ehdotuksen pohjalta lain valmistelua tavoitteenaan saada hallituksen esitys eduskuntaan syksyllä 2016. RT:n mielestä hyvin pohjustetun mallin valmistelua tulee kiirehtiä ja viedä se käytäntöön mahdollisimman ripeästi.
Nykyinen pitkä korkotuki on käytännössä aktivoinut vain kunnallisia vuokrataloyhtiöitä. Niidenkin valmiudet uudistuotantoon heikkenevät entisestään ensi vuoden alussa voimaan tulevien valtion tukemaa asuntokantaa koskevien lakimuutosten myötä. Uhkana on, että valtion tukema normaalien vuokra-asuntojen tuotanto hiipuu ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista kasvaa entisestään.
Lyhyt korkotukimalli pähkinänkuoressa
- Rajoitus- ja laina-ajat joustavat: lähtökohta 10 vuotta, lainansaajalla mahdollisuus jatkoaikaan (kahdesti enintään 10 vuodeksi)
- Rajoitusaikana myyntihinta vapaa
- Korkotukilainan osuus 80–95 % hankkeen hankinta-arvosta
- Korkotuen omavastuukorko 2,5 % - ylimenevästä osuudesta valtio maksaa ensimmäisen 10 vuoden ajan 75 %
- Yhtiöön sijoitettavalla omalle pääomalle ja täydentävälle rahoitukselle maksettava enimmäiskorko enintään 6 %
- Vuokrien määräytyminen omakustannusperusteisesti rajoitusajan
- Nykyistä niin sanottua 40 vuoden korkotukimallia korkeammat tulorajat
Tutustu ”Uusi lyhyt korkotukimalli” -selvitysraporttiin
Ympäristöministeriön 10.11. julkaisema tiedote korkotukimallista
Blogi korkotukimallista Miten Rossilahdesta tuli Cruise