| Talonrakennusteollisuus ry | Itä-Suomi

Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projekti etenee Itä-Suomessa

Talonrakennusteollisuus ry:n Itä-Suomen piiri käynnisti 2013 vuoden lopussa Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektin parantamaan rakennustyön tilaajien, rakennuttajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden yhteistyötä. Projektin tavoitteena on luoda yhteistyöhön uusia toimintaohjeita ja viedä ne käytäntöön rakennustyömaille asti.

- Onnistunut rakennushanke vaatii aina saumatonta yhteistyötä rakennushankkeen eri osapuolten välillä. Hankkeen menestys ratkaistaan pitkälti sillä, kuinka hyvin yhteistyö hanketoimijoiden välillä toimii, muistuttaa RT Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen.

Anttosen mukaan Varkaudessa helmikuun alussa pidetyn projektin avausseminaarin keskeisin kehitysajatus oli, että heti rakennusprojektin alussa on saatava mahdollisimman suuri asiantuntijajoukko koolle.

- Asiantuntijuuden yhdistyminen saman neuvottelupöydän ääreen turvaa tehokkaimmin rakennusprojektin toteutusta. Aloitusseminaarin jälkeen asiantuntijat ovat monesti istuneet yhdessä seminaareissa kehittämässä alan toimintatapoja yhteistyön tehostamiseksi, Anttonen täsmentää.

- Projektin viime syksyn teemana olivat rakennusalan yleisten sopimusehtojen eli YSE 1998 -sopimusehtojen ongelmakohdat yhteistyön näkökulmasta katsoen. Yhteisesti on todettu laajasti käytössä olevien YSE 1998 -sopimusehtojen turvaavan yhteistyötä, kunhan niitä käytetään oikein, Anttonen jatkaa.

Kehitysseminaarin satoa

Kuluva vuosi alkoi projektissa kehitysseminaarilla Savonlinnassa 27. tammikuuta ja jatkui koko Itä-Suomen rakennusalan asiantuntijoille suunnattuna Allianssi-
ja elinkaarimallien koulutuksella Varkaudessa 4. helmikuuta.

Rakentamisen allianssi- ja elinkaarimalleista olivat eri näkökulmista puhumassa Itä-Suomen ja koko maan parhaat asiantuntijat, Jyrki Reinikainen Senaatti Kiinteistöistä, Sakari Pesonen Fira Oy:stä, Veli-Matti Paananen Kuopion tilakeskuksesta, Esa Kemppainen Lemminkäinen Talo Oy:stä sekä juridiikan asiantuntija Karri Kivioja Talonrakennusteollisuus ry:stä.

Allianssimallista kertonut Jyrki Reinikainen peräänkuulutti avoimuutta ja nopeaa reagointia poikkeamiin sekä saumatonta ja luottamuksellista yhteistyökulttuuria allianssihankkeissa. Allianssiryhmä on hänen mukaansa niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tavoitteiden sekä palkkioperusteiden selkeys ja kannustavuus ovat tärkeitä tekijöitä. Allianssihankkeet soveltuvat Reinikaisen mielestä parhaiten suuriin ja monimuotoisiin rakentamishankkeisiin olipa kyse uudis- tai peruskorjausprojekteista.

Sakari Pesonen tähdensi kokonaistaloudellisuuden merkitystä rakennusten elinkaarella. Allianssimallissa hän piti hyvin olennaisena kaikkien osallisten mahdollisimman varhaista mukaantuloa hankkeeseen sekä avointa ns. big room -työskentelyä, jotta kaikkien osaaminen ja näkökulmat saadaan optimaalisesti otettua huomioon. Erityistä huomiota on kiinnitettävä avainhenkilöihin ja tehokkaaseen informaatioon. Allianssejakin on erimuotoisia sen mukaan, osallistuuko tilaaja niihin vai ei.

Veli-Matti Paananen selvitti elinkaarimallista saatuja kokemuksia Kuopiossa mm. riskinhallinnan näkökulmasta. Hänen mielestään elinkaarimallissa on hyvää, että siinä suurimman riskin kantaa se taho, jolla on paras mahdollisuus vaikuttaa sen toteutumattomuuteen.

- Se lisää motivaatiota laatuun ja kustannustehokkuuteen rakennuksen koko elinkaaren ajalle eikä vain rakentamisvaiheeseen ja takuuajalle. Elinkaarimalleista on Kuopiossakin vielä melko vähän ja lyhyeltä ajalta kokemuksia mutta esimerkiksi koulurakentamisessa on merkittävää säästöä syntynyt jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheista, totesi Paananen esityksessään.

Esa Kemppaisen mukaan elinkaarimallin edut voivat muodostua laadun ja kustannustehokkuuden näkökulmista niin merkittäviksi kaikille kiinteistö- ja infrarakentamisen osapuolille, että menettely mitä ilmeisimmin yleistyy Suomessa lähivuosina.

Kemppainen näkee mahdollisuuden win-win -tilanteeseen ja oikeudenmukaiseen, pitkäjänteiseen riskinjakoon ja -hallintaan suurena ”porkkanana”. Olennaista on tilaaja- ja palveluntuottajatahojen osaamisen hyvä integrointi ja aito kumppanuus. Lemminkäinen Talo Oy:n tähänastiset kokemukset elinkaariurakoista ovat voittopuolisesti positiivisia. Ne ovat myös olleet opettavaisia ja antaneet hyödyllisiä kokemuksia haasteiden voittamisesta.

Karri Kivioja käsitteli esityksissään allianssi- ja elinkaarihankkeiden sopimusehtoja mm. suhteessa YSE-urakointeihin. Allianssi- ja elinkaarimaailma tuo paljon uutta sopimusmaailmaan verrattuna perinteisempään YSE-käytäntöön mm. kokonaisurakoissa, jaetuissa urakoissa, projektinjohto- sekä KVR-urakoissa.

Allianssi- ja elinkaarimallit lisääntymässä rakennusalalla

Kimmo Anttonen kertoo seminaariyleisön olleen tyytyväinen seikkaperäisiin esityksiin. Alliansseihin ja elinkaarimalleihin on sisäänrakennettu hyvän yhteistyön ja kokonaisvastuun tavoite. Hän uskoo niiden lisääntyvän tulevaisuudessa, joten teemaa on siksi syytä pitää esillä jatkossakin.

- Vastikään on esimerkiksi Kainuussa ratkennut uuden sairaalan uudis- ja korjausrakentamisurakan tarjouskilpailu allianssiperusteisesti. Siihen osallistui neljä tarjoajaryhmittymää, jotka olivat mukana useita kuukausia kestäneessä neuvotteluvaiheessa. Urakoitsijaryhmän valinta tehtiin ehdokkaiden allianssikyvyn, kirjallisten tarjousten laadullisten osioiden sekä tarjousryhmittymien palkkiotarjousten perusteella, toteaa Anttonen.

Maaliskuussa taas Varkauteen

Yhteistyöllä onnistunut rakennushanke -projektin teemalla kokoonnutaan seuraavaksi 18.3. Varkaudessa, rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaarissa. Yksi tapahtuman tavoitteista on kehittää itäsuomalaisen asiantuntijajoukon kesken yhä sujuvampaa rakentamista laadunhallinnan näkökulmasta.

Anttonen korostaa, että osaavalla rakennuttamisella ja suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi rakentamisen kokonaislaatuun. Sujuva ja tehokas yhteistyö rakennusprojektin kaikkien osapuolten kesken ei ole mahdollista ilman hyvää rakennuttamis- ja suunnitteluprosessia.