Laki on tulossa lausunnoille lähiaikoina ja eduskunnan päätettäväksi ilmeisesti kesäloman jälkeen.
Esitetty uudistus toisi asumiseen lisää kustannuksia tilanteessa, jossa kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen puute uhkaa muutenkin työvoiman liikkuvuutta ja talouden kehitystä. Muutos voi myös aiheuttaa häiriöitä kiinteistömarkkinoilla, johtaa verokikkailuun sekä haitata rakennusalan työllisyyttä. Allekirjoittaneiden järjestöjen mielestä lakia säädettäessä pitäisikin luopua vähintään aikomuksesta laskea lainaosuudet mukaan varainsiirtoveron laskupohjaan.
Veroa on perusteltu mm. sillä, että uusien asuntojen kaupassa lainaosuudet ovat suuria. Lainaosuuden määrälle on kuitenkin vahvat käytännön perusteet. Yhtiölainan tarkoitus on helpottaa asunnon ostajan taloudellista selviytymistä uuden asunnon rakentamisaikana. Asunnon ostajilla on usein vanha omistus- tai vuokra-asunto, jonka kustannukset täytyy myös maksaa rakentamisen ajan. Kun uusi asunto ostetaan kohteesta, jossa on yhtiölainaa, ostajan ei tarvitse maksaa kahden asunnon kuluja yhtä aikaa ja myydä vanhaa asuntoa useita kuukausia ennen uuden valmistumista.
Muutoksesta käydyssä keskustelussa huomio on ylipäänsä keskittynyt liikaa pelkkään asuntokauppaan. Vastoin yleistä käsitystä vaikutukset tulevat kohdistumaan niin asunnon ostajiin, vuokralla asuviin kuin toimitilahankkeisiinkin. Esimerkiksi vuokrakohteet toteutetaan käytännössä yleensä asuntoyhtiöinä.
Lainaosuudet ovat suuria myös uudistuotantona toteutettavissa vuokrakohteissa. Jo pelkästään valtion tukemassa ns. ARA-tuotannossa valtion takaus voidaan antaa 90 prosentille hankekustannuksista. Mikäli koko yhtiöllä oleva laina tulee verotuksen piiriin, laajenee yksittäisen vuokrakohteen veropohja miljoonilla euroilla. Muutos voi vähentää myös kansainvälisten kiinteistösijoittajien kiinnostusta Suomeen, sillä esimerkiksi Ruotsissa varainsiirtoveroa ei peritä lainkaan.
Lainaosuuden verottaminen merkitsisi myös verojen kumuloitumista. Sekä kuluttajille myytävän että vuokrataloksi tarkoitetun uudiskohteen lainat muodostuvat pääasiassa urakkahinnasta ja tontin kauppahinnasta. Urakasta maksetaan arvonlisäveroa 23 prosenttia ja tontin kaupasta varainsiirtoveroa 4 prosenttia. Mikäli lainaosuutta ryhdytään verottamaan, merkitsee se sitä, että näistä jo verotetuista kuluista maksetaan lisäksi kahden prosentin varainsiirtovero jatkossa.
Asumista verotetaan jo nyt raskaasti. VTT:n vuonna 2008 tekemän selvityksen mukaan asunnon hinnasta oli jo tuolloin noin 40 prosenttia veroja ja veronluontoisia maksuja. Selvityksen jälkeen hallitus on korottanut arvonlisäveroprosenttia ja kiinteistöveroja ja näiden korotusta jatketaan edelleen, joten summa lienee tässä vaiheessa tuotakin suurempi ja tulee nousemaan entisestään.
Matti Harjuniemi, Rakennusliitto
Anne Viita, Vuokralaisten keskusliitto
Helena Kinnunen, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI
Tarmo Pipatti, Rakennusteollisuus RT